katsoin sun lasisiin silmiin
kosketin sun kylmää, posliinista poskea
tunnuit sileältä sormien alla
silti laskin pääni sun syliin ja hymyilin
mä halusin olla tässä, koska sä olit mulle hyvä
kyllä mä tiesin, että sä katsoit musta vain läpi
sä et näe mua enää niin kuin ennen
mutta minä näen sinut kuten aina ennenkin
olet minun turva ja ensirakkaus
syvin salaisuus ja paras ystävä
tunnet minut parhaiten
ja minä tunnen sinut
ja siksi tiedän että sinä et näe minua enää
haluan rakastaa sinut rakastamaan minua takaisin
mutta en voi
en vain voi
ei kukaan voi, vaikka kuinka yrittää
silti makaan sylissäsi
kun viimein nousen jaloilleni ja päästän irti kädestäsi
et edes huomaa
seuraavalla viikolla taas soitat kuinka tarvitset minua
ja mä tulen aina takaisin
sä katsot mua taas hetken samalla tavalla kuin ennenkin
ja se hetki on ainut asia, joka vetää mut aina takaisin luoksesi
mutta mä tiedän, että yksi ainut hetki on liian pieni hinta kaikesta mitä vuoksesi annan
sinä annat vain pienen hetken minun vuokseni, kun minä annan koko laastaroidun sydämeni ja vuosia vuosien perään
mutta nyt
on mun aika lähteä sun luota
ja elää viimein omilla jaloillani
en aio enää pitää kiinni
en
YOU ARE READING
Runosekoitus: Minä Minun Sinä
PoetryMinä Minun Sinä on harvoin ns. oikeita runoja, mutta lyhyitä tekstinpätkiä löytyy laidasta laitaan. Ajan mittaan on tänne kokoelmaan löytänyt tiensä elämän ilot, surut, haaveet ja rakentavat kokemukset. Toivon ja uskon että täältä löytyisi miltei j...
