Min yoongi
Heräsin herätyskellon pirinään. Sitä olikin jo vähän ikävä. Nousin pirteänä ja menin kylpyhuoneeseen pesemään kasvoni ja hampaat. Kampasin hiukset ja puin hyvät vaatteet päälle. En toisaalta olisi halunnut siihen työhön, mutta muutakaan ei ollut.
Kello läheni jo puoli kahdeksaa. Katsoin itseäni vielä peilistä ja otin avainnaulakosta kaikki tarvitsemani avaimet. Otin olkalaukkuni lattialta ja lähdin. avasin auton ovet ja heitin laukkuni takapenkille. "Tästä se alkaa." sanoin itselleni ennen kuin käynnistin auton. Pistin radion päälle ja lähdin ajamaan kohti työpaikkaani. Tuntui kyllä oudolta aloittaa työt perjantaina, kun heti ensimmäisen päivän jälkeen on vapaata.
"I'm the one I should love in this world."Lauloin radion mukana. Lopetin kuitenkin laulamisen, koska en osaa laulaa. Aika kului nopeasti ajaessani uuteen työpaikkaan. Parkkeerasin autoni henkilökunnan parkkipaikalla. Nousin autostani ja otin laukkuni takapenkiltä. Lukitsin ovet ja avasin työpaikkani oven.
Minua oli vastassa mies, joka näytti aika tutulta. Olen varmaan nähnyt hänet jossain.
"Moi sä oot varmaankin Min Yoongi? Mä olen Kim Seokjin sun työpari." mies ilmoitti samalla kätellen minua. Kim Seokjin? olen tosiaan kuullut hänestä joskus.
"Tänään sä näet, että miten täällä toimitaan ja saat tutustua lapsiin." Seokjin kertoi hymyillen. hymyilin hänelle takaisin.
"Sulla ei kuulemma oo koulutusta tähän hommaan. Älä ihmettele, jos me katotaan sun tekemisiä vähän tarkemmin." Seokjin sanoi.
"Joo kyl mä ymmärrän. Mä saattaisin jopa vähän ihmetellä, jos te ette kattois mun perään." vastasin naurahtaen. Seokjin hymyili ja lähti kävelemään jonnekkin. Seurasin häntä ja hän esitteli paikkoja. Myöhemmin hän vei minut työpöytäni luokse.
"S-siis pitääkö mun... hoitaa näitä yksin?" kysyin.
"Mä olen ihan tuon seinän toisella puolella ja se ovi pysyy aina auki. Tää meidän ryhmä on jaettu siis kahtia, mutta tää on silti samaa ryhmää. Tää on ehkä vähän hämmentävää." Seokjin selitti ja naurahti lopussa. Nyökkäsin ja huomasin lapset, jotka tulivat omille paikoilleen.
"Tulkaa kaikki tänne puolelle hetkeksi!" Seokjin ilmoitti lapsille. Lapset katsoivat minua ihmeissään.
"Tässä on uusi hoitajamme, Min Yoongi. Te kaikki tottelette häntä, kun hän komentaa teitä." Seokjin ilmoitti. lapset tuijottivat vieläkin. Jos totta puhutaan, niin lapset ovat pelottavia. He tuijottavat tyhjillä silmillään. Koitin hymyillä lapsille.
"Noniin mennään aamupiiriin." Seokjin sanoi ja kaikki menivät Seokjinin puolelle.
"Sä voit istua tohon ja seurata, että mitä tapahtuu." Seokjin sanoi ja osoitti tuolia. Lapset ottivat tyynyt ja istuivat niiden päälle.
"Jinnie voisitko sä laulaa?" yksi tyttö kysyi.
"No okei, mutta huomenna luetaan satu." Seokjin sanoi ja haki kitaran. Hän alkoi laulaa. Se oli se sama ääni minkä kuulin radiossa aamulla. Voisiko olla? Onko hän Jin? Kuuluisa laulaja. Lapset nauttivat hyvästä musiikista. Laulun loputtua Seokjin alkoi kertoa päivän aikataulua. Aamupiirin loputtua kaikki lapset menivät omille paikoilleen. Menin omalle puolelleni ja lapset vieläkin katselivat minua ihmeissään.
"Mä olen pahoillani, jos mä en muista heti kaikkien nimiä." Sanoin, mutta kaikki vain tuijottivat tyhjillä silmillään suoraan sieluuni. Aloimme harjotella yhtä kirjainta tänään se oli N. Lapset tulivat näyttämään työkirjojaan mihin he olivat harjoitelleet N kirjainta. Korjasin parit virheet ja valmiiksi saaneet saivat mennä tekemään palapelejä.
Nyt lasten oli aika nukkua. Seokjin luki heille tarinaa ja minä katsoin vierestä. Tunsin pienen värinän taskussani ja otin puhelimeni esille. Jimin oli pistänyt viestiä.
Jimin: Miten eka työpäivä sujuu?
Yoongi: Ihan hyvin.
Jimin: Haluaisitko sä tehä tänään jotain?
Jimin: Siis mun kanssa.
Yoongi: Joo miks ei.
Yoongi: Mä pääsen ihan just. Tuunko sinne?
Jimin: Joo tuu vaa.
