Kun Yoongi haki kesätyöpaikkaa menestyneelle ratsutallille hevostenhoitajaksi, hän ei olisi voinut kuvitellakaan rakastuvansa hoitohevosensa lisäksi tallin omistajan poikaan.
Kesä tuoksui hevosille, mutta mikä tärkeintä; se tuoksui myös rakkaudelle...
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
🦄 • 🦄 • 🦄
Jungkook seisoskeli aitauksen edessä unelmoivana ja tuijotti herkeämättä tarhassa käyskentelevää kirjavaa hevosta. Aina välillä hän kokeili onneaan ja kutsui tammaa luokseen, mutta tämä vain pälyili häntä epäluuloisena paksun harjansa alta. Jungkook tiesi silti, että heidän välilleen oli alkanut jo kehittymään suhdetta, sillä hevonen aina välillä kävi haistelemassa Jungkookia turvallisen välimatkan päästä, ennen kuin ravasi taas tarhan kauimmaiseen nurkkaan.
Poika katseli hevosen pehmeitä liikkeitä ja koitti kutsua sitä keksimällään nimellä. Kirjava ilmestys oli saanut nimekseen Fearless Flames, tuttavallisemmin Fera. Nimi oli sopinut jokaiselle, vaikka herra Jeonin ja Taehyungin mielestä hevosen nimeksi olisi sopinut paremmin Vintiö tai Kiusankappale. Semmoiselta Fera kieltämättä vaikutti kun se tarkkaili Jungkookia pilke tummissa silmissään.
"Jungkook! Jungkook, tuutko mun kanssa kentälle?" Yoongin huudahdus tallin kulmalta sai Jungkookin kääntymään katsomaan selkänsä taakseen. Blondi seisoi silmiään siristellen sorapihalla ja heilautti ystävälleen kättään. Jungkook lähti kävelemään Yoongia kohden, mutta Feran yllättävä hirnahdus sai hänet pysähtymään. Tamma oli varkain kiirehtinyt aivan aidan reunaan ja odotti Jungkookia palaamaan takaisin. Valtava hymy huulillaan mustahiuksinen lähestyi hitaasti Feraa ja ojensi tälle varovasti kättään haisteltavaksi.
Kirjava hevonen heilutteli korviaan kun se nojasi pitkää kaulaansa kohti Jungkookin kättä. Tamma puhalsi muutaman lämpimän ilmavirran kämmeneen, ennen kuin pomppasi pää pystyssä kauemmaksi ja laukkasi perä lentäen toiseen päähän tarhaa. Jungkook tuijotti sydän kurkussa asti hakaten Feraa ja huokaisi haaveilevasti. Ehkä jonakin päivänä hän olisi vielä kesyttänyt nuoren tamman itselleen ja saisi kouluttaa tuosta lähiön parhaan estehevosen.
Jungkook harppoi Yoongin luo, joka piilotteli kasvoillaan maireaa hymyä. Mustahiuksisesta huomasi kilometrin päähän, kuinka otettu ja innoissaan tämä oli Feran ystävällisyyden osoituksesta. Olihan Jungkook kuitenkin viettänyt monta tuntia tamman kanssa jutellen, joten oli jo aikakin saada jotakin vastakaikua.
"Näitkö sä? Vau", Jungkook kommentoi innosta puhkuen. Yoongi nyökkäili virnistäen, onnellisena toisen puolesta. Hän tiesi, kuinka kovasti Jungkook tahtoisi villihevosen omakseen. Vaarallista ja uhkarohkeaa se oli, sitä Yoongi ei voinut kieltää, mutta jos se saisi rämäpäisen Jungkookin tyytyväiseksi, hän olisi iloinen ystävänsä puolesta.
"Niin mitä kentällä tapahtuu?" Jungkook palasi takaisin pilvilinnoistaan, kun he lähtivät kävelemään sorapihaa alas kentälle. Kaukaa hän näki kahden pienen hevosen seisovan kentällä, mutta ei erottanut, ketkä ne olivat.
"Daisylla ja Viikingillä ratsastetaan ensimmäisen kerran. Herra Jeon antoi Jiminille viimein luvan ratsastaa Vikkellä", Yoongi kertoo kiihdyttäen askeleitaan, kun hän huomasi poikien jo nousevan ratsujensa selkään. Molemmat hevoset seisoivat kiltisti aloillaan ja hyväksyivät ratsastajan mukisematta selkään, mikä oli jo hyvä alku. Eihän ollut edes ollut varmaa, oliko kukaan koskaan ratsastanut vuonohevosella.
