Astrid ja minä seisoimme ja tuijottimme karttaa. Katsoin häntä mutta käänsin heti katseeni takaisin karttaan, kun hän katsoi minua sivusilmällä.
- No mitäs nyt? Astrid sanoi kiusaantuneen oloisena.
- Meidän on pakko kutsua muut paikalle tämä on mieletöntä kokonaan uusi alue? Sanoin samalla kun otin paperia ja hiiltä.
- Mitä sinä teet? Astrid kysyi normaalilla vähän äksyllä tavalla.
- Kirjoitan kauhu postia isälle hänen pitää tietää tästä ja kun hän palaa matkalta hän tietää missä minä olen. Vastasin samalla kun kirjoitin paperiin viestiä.
- Minä haen muut! Suomusintti kiljaisi ja ryntäsi portaat alas Läskilötkön luokse.
- Miten sait tuon kartan esiin linssistä? Astrid kysyi ja kyykistyi katsomaan pöydällä olevaa loharilinssiä.
- Hampaattoman liekillä. Vastasin ja tuijotin karttaa.
- Miten? Astrid kysyi varovasti hän selvästi näki että tilanne oli kiusallinen.
- Hampaaton liekitti hänen nukkuma-alustaa ja siitä tuleva valoi osui linssiin ja tämä heijastui seinään. Sanoin kylmänrauhallisesti
- Aha. Astrid sanoi hiljaisesti.
Tuijotimme karttaa hiljaa. Huoneessa vallitsi hiljaisuus kunnes Suomusintti ja muut ryntäsivät meidän viereen.
- Mikä toi on? Limalotja sanoi tunteettomalla tavalla niinkuin aina.
- Ystäväisen veikkaan että se on kartta. Karski sopersi. Pyöräytin vain silmiäni.
- Ei mikä tahansa kartta vaan kartta uusille maille! Suomusintti sanoi hän näytti siltä että hän kohta räjähtää ilosta.
Keskeytän hänen hihkumisen.
- Tämä en kokonaan uusi saaristo meidän on pakko tutkia sitä. Sanon samalla kun katson Suomusinttiin.
- Suomusintti voisitko? Kysyn ja osoita seinään heijastuneeseen karttaan samlla kun käännää yhtä lohnarilinssin osaa.
Seinälle heijastuu jokin heimotunnus ja tekstiä jota me emme ymmärrä.
Suomusintti astuu lähemmäs seinää ja alkaa kääntämään kirjoitusta.
- Tässä lukee lohari metsästäjät. Suomusintti sanoo hiljaa ja sohii jotain sormellaan.
- Mitä se tarkoittaa? Astrid kysyy ja katsoo minua.
- En tiedä mutta otetaan siitä selvää. Huomenna ammulla lähtö pakatkaa kaikki tarvittava me saatamme löytää uusia lohnareita. Ei me aina voida täällä olla onhan meidän pakko mennä tutkimaan ne jotka on sitä mieltä että lähdetään näkemään muutakin maailmaa nostaa käden ylös. Sanon nään kun kaikkien muiden käsi nousee paitsi Limalotjan.
Kaikki kääntyy katsomaan limalotjaa kädet pystyssä.
- Okei okei mut jos meille sattuu jotain siellä niin ootte siitä itse vastuussa. Limalotja huutaa.
- Okei eli nähdään huomenna aamulla koulutus kentällä. Sanon ja nappaan loharilinssin käteeni.
[345 sanaa]
