Seokjinin näkökulma
Hyi kamala! ajattelen inhoksuen. Minun melkein tekisi mieli mennä kysymään kapteenilta pari valittua asiaa, nimittäin: 1. Mitä aktuualista pirskattia ja 2. Häneen ei ole luottamista! En todellakaan luota kehenkään, joka ei ole meidän laivastamme alunperinkään – kaiken lisäksi hän on muuten ihan tavallinen ihminen, eikä mikään merirosvo.
Taehyung oli ottanut Yoongin miehistöön ja suudellut tuota kaikkien nähden. Helvetti!
Hän oli käskenyt Yoongia telkeämään sen valkotakkisen tyrmään uskollisuuden merkiksi – ja minäpä hänelle uskollisuudet näytän!
Olin kiivastunut ja epäuskoinen, en osannut kuvitella kapteenista tällaista. En voisi hänelle kuitenkaan sanoa asiasta mitään – mieleni alkoi kirkastua – mutta armeijan pojalle voin! Ajattelen katalasti virnistäen.
Yoongi vaikuttaa jokseenkin sinisilmäiseltä, voisin helposti huijata häntä, olenhan pettämisen ja valehtelun mestari!
Olenpa minä viisas, ho, sieltähän se vaappuukin!
Yoongi löntysteli hitaasti masentuneen näköisenä katse nauloissa kierrellen. Hänellä oli kädet taskuissa ja valkoiset hiukset roikkuivat toivottomina alas päin.
Harpon nuoremman luokse niin, että tuo huomaa tuloni.
"Mikä sinun mielestäsi painaa?" kysyn väkinäisesti ystävällisellä äänellä.
"Ai, Seokjin...", Yoongi huokaa hiljaa innottomana, "En tiedä", hän jatkaa.
"No varmasti tiedät! Et sinä nyt ilman syytä noin surullinen voi olla", rohkaisen valkeahiuksista.
Yoongi oli hetken hiljaa. "Noooo... ehkä olen vähän surullinen kun jouduin sulkemaan Jiminin tyrmään, hän oli ystäväni."
Ja hänkö olisi luotettava jäsen miehistöön? Haikailee vanhan ystävänsäkin perään kun juuri vaihtoi puolta. "No ainakin sinulla on nyt meidät", väännän väkisin pienen hymyn kasvoilleni, "kapteeni taitaa pitää sinusta", isken tuolle silmää, vaikka mieleni teki yökätä.
Yoongin suupieli kääntyi hiukan ylöspäin. "Niin", tuo sanoo hermostusta äänessään.
"Muista, että jos tarvitset apua jossain, olen täällä ystävänäsi", sanon lempeästi, vaikka oikeasti se olikin tekopyhyyttä. Vilkutan tuolle vielä ja hyppelehdin kapyysiin.
Yoongi jäi hölmistyneenä seisomaan paikallensa ja jatkoi pian matkaansa eteenpäin.
•
Kapyysissa törmään Namjooniin.
"Seokjin! Mikäs sut tänne lennätti?" Namjoon kysyy minulta nostaen kulmakarvaansa.
"Khihihi", hihitän ilkikurisesti, "Se Yoongi ei osaakaan odottaa mikä häneen iski!"
"Onko noin?" pidempi sanoo tyynesti ja kääntyy laittamaan ruokaa.
"On on! Mutten voisi sinulle kertoa minun vedenpitävää suunnitelmaa...", sanon tarkoituksella näpräten mustia hiuksiani.
YOU ARE READING
|| Idän Seireeni || Vhope || FIN
Fanfiction"Aurinko nousee idästä ja laskee itään" Eletään 1910-lukua Jung Hoseokin ja hänen ystäviensä meriseikkailu ei pääty hyvin, kun he joutuvat merirosvokapteenin ja tuon miehistön yllättämiksi avomerellä. Heidän kapteeninsa "Kultakutri" iskee silmänsä H...
