Dreams will come true (Liam Payne fanfic FINNISH)

-5- Emma

"Mut enhän mä voi täällä noin vaan asua!" ihmettelen. Merry ja Nick vilkasee hymyillen toisiaan.
"Mitä?" tivaan uusilta ystäviltäni.
"No tä on itseasiassa Liamin toinen kämppä. Se oli vuokrannu tän yhdelle nuorelle pariskunnalle, mut ne muutti viime kuussa uuteen omakotitaloonsa ja Liam alotti remontoimaan tätä sen uudeks asunnoks, osa huoneista on jo valmiita ja osa vasta suunnitteilla. Liam sano ettei suostu perii sulta vuokraa." Merry selittää hymyillen.

"Vai niin!?" mutisen aivojeni raksuttaessa ahkerasti. Liamin asunto! Päätän saman tien soittaa Liamille ja puhuu tästä. En voi asuu ilmaseks tällases asunnos.

"Vastaaja. Yritän myöhemmin uudestaan. Mut nyt mulla on taas nälkä, mä teen ruokaa" totean. Merry ja Nick ilmottaa hakevansa muuttolaatikoita vanhasta kämpästään.

Pistän kännykästäni musiikkia soimaan ja ryhdyn käymään läpi Liamin keittiön kaappeja. Yllätyn siitä miten paljon kaikenlaisia aineksia sieltä löytyy! Liam taitaa tehdä ite ruokaa ja leipoo..?

Ymmärsin Merryn ja Nickin puheista et Liam oli jo osittain muuttanu tänne ja esimerkiks nä tavarat kaapeissa on Liamin tuomia eikä niitten edellisten asukkaitten.

Alan valmistaa helppoa makaronilaatikkoa suomalaisittain.

Mun puhelin soi ruuan ollessa jo uunissa.
"Niin?" vastaan samalla etsiessäni lautasia ja ruokailuvälineitä.
"Moi Em!" kuulen tutun äänen ja pelästyn nii et lyön käteni oven kulmaan.

"Mitä siel tapahtuu? Em, kaikki hyvin?" Liam kyselee huolestuneena kuullessaan valitukseni.

"Joo, kolautin vaan käteni. Yritän tässä kehitellä jotain syötävää. Mut hei, meijän pitää puhuu!"
"Puhutaan, mä oon siellä noin kymmenen minuutin päästä ja odotan saavani maistaa kokkailujasi, kulta!" Liam sulkee luurinsa ja mä joudun paniikkiin.

Kulta?? Unohdan kuitenki nopeesti Liamin hellittelynimen ku tajuan et Liam on oikeesti tulossa tänne! Ajattelin vaihtaa vaatteita kunnes tajusin ettei mulla oo vaatteita! Hiton kadonneet matkalaukut.

Olisin halunnu suihkuunki, mut mun pitäis laittaa samat vaatteet takas. Mulla on ollu nä samat vaatteet jo Suomesta asti. Tuntuu et siitä on ikuisuus aikaa ku aamulla pukeuduin kotona ja valmistaudin tänne tuloon. En osannu valmistautuu mihinkään tällaseen.

Päätän kuitenki käydä pikasuihkussa tarkistettuani makaronilaatikon tilanteen. Asetan uunin sammumaan vartin päästä, ku laatikon pitäis olla valmis. Kätevä luksusuuni.

Yritän olla tosi nopee Liamin upeessa kylpyhuoneessa. Päättelen et se on just remontoitu, koska huone tuoksahti jotenki uudelle eikä missään ollu mitään tahroja. Kaapitki oli tosi tyhjiä. Hyllyllä oli yksi ainoa shampoo-saippuapullo, yks partaterä ja yks taiteltu pyyhe.

Tuun kylpyhuoneesta pelkkä pyyhe ympärillä ja oon saada pahemmanki sydänkohtauksen ku näen Liamin istumassa sängynlaidalla huoneessani. Tai siis huoneessa jonka omin itelleni, joka vissiin oli Liamin huone..

Liam kääntyy kattomaan mua hymyillen hurmaavasti. "Anteeks et tulin suoraan sisälle, mut et avannu ovee, ku soitin ovikelloo.. Ja mul on oma avain." Liam selittää.

Käännän katseeni nolona lattiaan.
"Tietty, tä on sun kämppä! Ööh... Mun tarttis pukee.." mutisen ja otan vaatteeni Liamin vierestä sängyltä.

Liam laskee kätensä mun kädelle.
"Em, sä saat lainata multa puhtaita vaatteita. Oon tuonu tänne varavaatteita, ei tietenkään oo naisten vaatteita, mut jos kelpaa?" Liam hymyilee ihanasti ja nousee sängyltä. En pysty hillitsemään punan nousua kasvoilleni ja varmaan koko keholle.

Liam avaa yhden monista huoneen kaapeista. Siellä on paljon vaatteita pinoissa.
"Ei sun tarvi..." oon sanomassa, mut Liam keskeyttää mut saman tien.
"Em, ota ihan mitä vaan! Ne on nyt sun, samoin ku tämä kämppä. Mä meen ottamaan uunista..sen mitä sieltä löytyy..!?" Liam virnistää ja katoaa.