Say Goodbye [Changlix]

2. Että mitä teki?

Siinä Changbin katsoi tuota poikaa, joka loisti kauneudella. Changbin pudistelee mielensä puhtaaksi ja kääntyy takaisin menosuuntaan ja alkaa kävellä.

Kotiin päästyä Changbin riisuu kenkänsä jalasta ja asettelee ne hienosti eteiseen. Takin hän laittaa naulakkoon ja lähtee huonettaan kohti. Changbin avaa huoneensa oven ja katselee täysin siistiä huonetta. On se hienona Hän ajattelee ja sulkee oven perässään. Hän läsähtää sängylleen. Changbin katsoo jälleen kelloa ja huomaa, että kotiin kävelyssä meni ainakin 20 minuuttia, joten kello on 20:40. Oli jo pimeää ja Changbin olisi halunnut olla vielä ulkona, mutta hänen äitinsä oli kieltänyt sen, kun hän oli täyttänyt aiemmin tänä vuonna 16. Changbin halusi tietää mikä siinä on ettei hän saisi olla ulkona. Tänään hän aikoo mennä ulos keskiyöllä salaa nauttimaan pimeästä.

-

Kello oli vasta 22:36 ja Changbin ei enää jaksanut odottaa, joten päätti hän mennä nyt jo ulos. Changbin vain heittää jonkun takin päälleen ja pukee nopeasti kengät jalkaan ja menee hiljaa ovestä ulos ja sulkee oven perässään. Ulkona oli viileää, mutta se ei nyt haitannut Changbiniä, joka hymyillen käveli. Pian Changbin näkee taas saman valo pojan. Hän juoksee pojan luokse, joka makaa maassa. Changbin näkee selvästi pimeässä pojan kyyneleet. Hän kyykistyy, että näkee pojan paremmin.

"Onko kaikki hyvin?" Changbin kysyy.

Ei mitään vastausta...

Changbin vähän ravistelee poikaa, joka onneksi tulee tajuihin siitä. Poika tuijottaa Changbiniä hiljaa ja peloissaan.

"Onko kaikki hyvin?" Changbin kysyy uudestaan.

Poika nyökkää pienesti. Nopeasti tuntematon poika oli noussut istumaan ja halannut Changbiniä tiukasti. Poika ei olisi varmaan halunnut irrottautua, mutta tiesi, että olisi vähän outoa halata täysin tuntematonta. Changbin katsoo jälleen kelloa 0.00 eikä mitään erikoista ole tapahtunut.

"Ootko varmasti ihan kunnossa?" Changbin kysyy.

"Joo oon. Mä oon muute Felix" Poika nimeltä Felix sanoo hymyillen.

Felix oli vain kirkkaampi hymyillessä. Ensimmäistä kertaa Changbin huomasi Felixin pisamat, jotka saivat tuosta vieläkin kauniimman ja upeamman näköisen. Changbin herää ajatuksistaan pään särkyyn. Se oli pahempi, kuin mikään mitä hän oli ennen kokenut.

"M-mikä sä oot" Felix kysyy katsoessaan Changbiniä peloissaan.

Felixin valo himmenee. Changbin katsoo Felixiä ihmeissään.

"Miten niin?" Changbin kysyy.

"Sun silmät.." Felix saa hiljaa sanottua.

"Mitä niistä?" Changbin kysyy.

"Ne hohtavat pimeässä sinisinä" Felix sanoo.

Että mitä teki? Changbin ajatteli vähän peloissaan.