The Colors of Love

5. luku - Impressionismi

Impressionismi

Luka

Uusi jakso ja uudet kurssit alkoivat. Maanantain viimeinen tunti oli kuvista ja kaikki tutut olivat tällä kurssilla. Tai kaikki olivat vanhoja tuttuja paitsi yksi, sitä mä en ollut nähnyt yhdelläkään soveltavalla kuviksen kurssilla ja mä hetken jo mietin, että se oli tullut väärään luokkaan. Siellä se kuitenkin istui yksin nurkkapaikalla mustassa revityssä farkkutakissaan, Pink Floydin bändipaidassaan ja viininpunainen pipo päässään piilottaen suurimman osan ruskeista kiharoista.

Se erottui porukasta kuin musta lammas valkoisten joukosta. Kaikilla muilla oli mukanaan omat lehtiönsä kun sillä oli musta pinsseillä koristeltu kitaralaukku. Kyllä kuviksen kursseilla kävi muiltakin linjoilta oppilaita, mutta kuviksen vitoskurssi eli taiteen historian kurssi ei ollut ehkä ensimmäinen jonka Eemeli Koistinen valitsisi.

Ennen tunnin alkua Onni oli kertonut miten sillä oli bileet jatkunut sen jälkeen kun se oli kadonnut mun ja Riinan seurasta. Se oli pussaillut Eerikan kanssa ja niillä oli kuulemma muutenkin ollut hyvä meno, kunnes joku Eerikan kaveri oli tullut keskeyttämään ja tyttö oli kadonnut. Ne olivat kuitenkin kerenneet vaihtaa numerot niin Onni oli laittanut viestiä perään ja Eerika halusi tavata pojan uudestaan koulun jälkeen. Hullua kuvitella, että Onnilla oli säätöä vanhemman tytön kanssa.

Mulla bileet eivät olleet jatkuneet kovinkaan pitkälle. Mä olin lähtenyt puolenyön jälkeen kävelemään kotiin, kun Riina oli vielä jäänyt sinne. Se oli kuulemma ollut lopulta niin kännissä, että se oli herännyt aamulla Sennin velipuolen sängystä, eikä se ollut muistanut loppuyöstä mitään. Ainoa mitä Riina oli saanut Senniltä selville oli se, että se oli juonut sen niitten bändin rumpalin ja basistin kanssa shotteja kisaa, jatkanut yksin tanssimista ja bilettämistä vaikka suurin osa oli jo lähtenyt koteihinsa ja lopulta Senni oli laittanut sen nukkumaan sen veljen sänkyyn. Riina onneksi vain nauroi itselleen, mutta mä en kyllä varmaan kestäisi sitä etten muistaisi yöstä mitään.

Viime välitunnilla oli tullut myös kuulutus koulun keskusradiosta, että tänään olisi musikaalin ensimmäinen infotilaisuus auditoriossa viimeisen tunnin jälkeen. Kaikki olivat alkaneet spekuloimaan musikaalin teemaa. Koulun peruslinjaus oli se, että ykköset eivät vielä päässeet musikaaliin. Ykkösillä oli oma ykkösten ilta missä kaikki saivat näyttää parhaansa. Yleensä päärooleihin valittiin kakkosia, koska abeilla oli keväällä kuitenkin kirjoitukset. Tämän takia kakkoset eivät pysyneet housuissaan viimeisellä tunnilla, kun kaikki halusivat jo ilmoittautua musikaaliin.

Opettaja aloitti tunnin nimenhuudolla jonka jälkeen kertoi kurssin sisällöstä tarkemmin. Heti alkajaisiksi se kertoi, että tekisimme esitelmät eri taiteen aikakausista. Kaikki alkoivat jo etsimään itselleen paria esitelmään. Me ollaan aina tehty Riinan ja Onnin kanssa kolmestaan kaikki ryhmätyöt ja se oli meille jo itsestäänselvyys, että niin me myös nyt, kunnes opettaja sanoikin seuraavan.

"Eemelillä ei näköjään ole paria ja te olette kolmestaan", opettaja aloitti ja tarkoitti sanansa meille. Riina oli jo näköjään valmis uhraamaan itsensä Eemelin pariksi, mutta opettaja sanoikin: "Luka voisitko sä olla Eemelin pari?"

Riina näytti pettyvän. Tottakai se olisi halunnut olla Eemelin pari, mutta mä olin jo kerennyt nousta paikaltani.

"Okei", mä sanoin opettajalle. Keräsin tavarani pöydältä ja astelin luokan perälle. Eemeli katsoi mua aluksi ihmeissään kun istuin sen viereen ja moikkasin hiljaisesti. Se moikkasi takaisin ja käänsi katseensa takaisin pöytään vetäen pipoa paremmin päähänsä.

"Mä alan sanomaan täältä eri aikakausia ja nostakaa käsi ylös, jos haluatte ottaa sen aiheeksenne", opettaja sanoi luokan edestä.

"Onks sulla jotain minkä haluisit?" kysyin pojalta vieressäni ja se naurahti mun kysymykselle.