Hahhaaa oon ollu tosi ahkera tänään,, olkaa ylpeitä.
Words: 735
♡︎♡︎♡︎
Taehyungin näkökulma
Kävelimme naisen perässä pieneen huoneeseen.
"Kim Taehyung ja...?" nainen kysyi.
"Beom-Seok. "
"Eli siis Taehyung sä olet kuusitoista, asut orpokodissa, ja käyt koulua orpokodissa?" nainen selosti.
"Joo." vastasin lyhyesti.
"Ja sä olet täälä koska Beom-Seokin mielestä olet alipainoinen?" Hän kysyi.
"Kyllä." lyhyt ja ytimekäs kyllä.
"Okei, no mennään punnitsemaan sut." Nainen nousi ylös ja viittoi mua luokseen. Nousin penkiltä katsoen epävarmasti Beomiin.
"Syötkö sä hyvin?" olipas nainen kova kyselemään. Toisaalta, hän vain teki työtään.
"Jo-" olin sanomassa mutta Beom-Seok keskeytti.
" Ei. Taehtung EI syö hyvin. Se söi viimeksi nyt neljä päivää sitten." kun kuulin mitä Beom-Seok sanoi, suuntasin katseeni maahan.
"Okei. Ota nyt kiitos kaikki vaatteet pois, paitsi alushousut saa jättää. " Hän sanoi. EN HALUA OTTAA VAATTEITA POIS! Mutta oli pakko. Ojensin vaatteeni Beomille, ja astuin puntarille.
"44,7 kiloa.. Millon viimeks sut on punnittu? " nainen kysyi.
"No eilen illalla. Tais näyttää 45. Mut jos sitä ei lasketa niin kuusi päivää sitten, se näytti oiskos nyt ollut 67kg tai 69 kg. " Beom-Seok vastasi puolestani.
"Okei Taehyung. Sä voit nyt pukea päälle."Aloin tekemään mitä käskettiin. Sitten istuuduin takaisin penkille
"Taehyung. Sä olet vahvasti alipainoinen. Ja sun paino laskee nopeasti. Jos sä et syö, niin me joudutaan ottaa sut tänne, ja me joudutaan kytätä että sä syöt. Ei kuulosta oikein kivalta. Mä annan sulle nyt kaksi päivää, ja jos sä et ole kerännyt yhtä kiloa, taino enemmän olis okei mut jos et oo vähintään saanut yhtä, niin me joudutaan ottamaan sut tänne. Mä en sanois että sulla on anoreksia, uskon että saat nostettua sitä painoa. Mutta mä annan sulle aikaa. Tulkaa ylihuomenna elikkäs keskiviikkona totanoin.. 15:30 tähän samaan huoneeseen. " tuo oli pitkä selostus. Mä en aijo syödä, en vaan aijo. Se puntari oli rikki tai jotain, jos mä painaisin noin vähän, olisin laiha. Mutta en ole.
"Okei kiitos. " Beom vastasi. Sitten nousimme ja lähdimme huoneesta.
Olimme hiljaa melkein koko matkan, kunnes Beom avasi suunsa.
"Taehyung, sun pitää syödä.. Mä en tahdo et sut otetaan sairaalalle. Sun pitää saada vähintään yks kilo.. Lupaa mulle.. "
" Joo joo, mä lupaan Beommie. " vastasin..
Menin suoraan huoneeseeni. Painoin pääni tyynyyn, ja aloin itkemään. Paljon.
Joku koputti oveeni. Se oli Beom, jolla oli pizza kädessä.
"Beom mulla ei ole näl- "
"SÄ SYÖT!!"
Otin epävarmana yhden siivun, ja aloin mutustamaan sitä. Samalla poskelleni vierähti kyynel."M- miksi sä itket? " Beom-Seok kysyi.
" Mä en tahdo s-syödä.. " änkytin.
"Mä tiedän.. Mutta sun pitää parantua. Sä et ole mitenkään... iso kokoinen.. Sä olet aika.. no.. pieni kokoinen. " Beom sanoi.
"No en nyt oikeen tiedä.." sanoin ja otin lisää pizzaa. Halusin parantua."No mutta mulla on hyviä uutisia! " tuo sanoi iloisesti käsiä taputtaen.
" Hmm??!" aloin itsekkin innostua.
" SÄ PÄÄSET KOULUUN!" Beom huudahti. Mä olen aina halunnut 'oikeaan' kouluun.
"JES JES JES JES JEEEESSSS!!! " me kiljuttiin yhdessä mun huoneessa.
"Sä menet 9 luokalle." tuo sanoi.
"Mut eikös mun pitäis mennä lukioon tai ammattikouluun...?" Hämmästyin.
"Joo. Mutta ne päätti jättää sut luokalle." tuo vastasi.
"Okei. Millon mun koulu alkaa?"
"No nyt tää tuli pienellä varotus ajalla.. Mut neljän päivän päästä." Hän kertoi. EI HAITANNUT! MAHDOLLISIMMAN ÄKKIÄ! HALUAN JO NYT KOULUUN! Päädyin kuitenkin vain nyökkäämään..
Olimme taas sairaalalla.
" Hyvä Taehyung!! Sä olet saanut jo kaks ja puol kiloa lisää!! Hyvä hyvä!! Olen ylpeä susta. " lääkäri touhotti. Tavallaan.. Mäkin olin ylpeä.
Beom nousi halaamaan mua, ja mä halasin takaisin.
Juhlistimme vähän Beomin kanssa tätä katsomalla Stranger Thingsin 3 kausi netflixistä samalla syömällä herkkuja.
Syöminen ei enään ahdistanut mua niin paljoa.
.
Heräsin aamulla puhelimeni herätyskelloon. Nyt koittaisi mun ensimmäinen koulupäivä.
Onkohan sielä kivoja tyyppejä?
Tai söpöjä.... jätkiä?Ei. Muijat ei kiinnosta.
Suljin herätyskelloni, ja nousin istumaan. Hieroin silmiäni, ja lähdin vessaan.
Pesin kasvoni kylmällä vedellä, kävin kusella ja sitten menin suihkuun.
Mietiskelin suihkussa vaikka mitä. Kehoani.. olen epävarma.
Lämmin vesi valui kehoani pitkin.. Veden osuminen lattialle rauhoitti..
Lopetin fantasioimisen ja sammutin suihkun.
Kuivasin itseäni ja menin kuivaamaan hiukseni hiustenkuivaajalla. Halusin oikeasti panostaa! Sitten hajasin ne ja koitin laittaa jotenkin hyvin. Sitten peitin silmänalusiani hieman meikkivoiteella.
Kävelin kaapilleni ja valitsin kivan asun:
(Ei laseja)
Katsoin itseäni peilistä.. Saa luvan kelvata.
Sitten valitsin kenkäni. Vanssit!
Menin suuret portaat alas keittiöön, ja Beom oli tehnyt mulle leivän. Otin sen mukaan ja lähdin koululle päin.
.
Joo. Öitä. Kello on 2:47.
YOU ARE READING
𝙨𝙖𝙫𝙚 𝙢𝙚
Fanfiction"Tässä sitä oltiin."-"En osannut olettaa." ~ 16 vuotias Kim Taehyung on yksi lastenkodin monista nuorista. Orpokodin varjoissa elänyt Taehyung omistaa yhden läheisen, Beom-Seokin. Aina Taehyungin tukena ollut henkilö, aina paikalla kun tarvittiin. M...