tähtien talo

Yhden yön tarina

suruasi alkoholiin
hyväily kielellä hetken kuolemaa
kainaloosi tuntematon
on tehnyt kotinsa

kietoutua lakanoihin
maailman pahuus ei
astu sängylle
valkoisessa huoneessa

iholla kultaa
vatsaa vasten säihkyvät silmät
nimesi ei muistu mieleen
lasikuvajaisia seinällä

aamuyöllä vessan laatat
karille ajanut laiva
syvänmeren sukellus
peilissä painajainen

makuuhuoneessa nukkuu
enkelinkasvoinen
ovi narahtaa helvettiin
jossain kipua säkeistöittäin

aamulla katoaa
ovesta ulkomaailmaan
ainoa yhteys
todellisuuteen
jäljellä vain kuvat

pää käsien välissä
istua ulkona aamussa
suru valuu vetenä katolta
taivasko se vain

päätöksesi lopettaa
sydän tuskin enää lyö
huomisen jälkeen