Savu täyttää nuoren tytön keuhkot. Hän heilauttaa peiton pois päältään ja nousee istumaan. Katon rajaan on noussut mustaa utua.
"Äiti?" Tyttö hieroo silmiään vasta heränneenä, yrittää karkoittaa kummallista näkyä silmistään.
"Isi?" Ainoastaan palovaroittimen melu vastaa jo itkuiseen ääneen. Tyttö nousee seisomaan lattialle paljain jaloin, ruskea nalle rintaa vasten puristettuna. Hän pälyilee ympärilleen ruskeilla silmillään, katsoo savuavaa pilveä, joka nousee portaikosta. Itku painaa kurkussa, kun hän hiippailee avonaisen oven luo. Ilmiliekeissä roihuavat huonekalut saavat kyyneleet valumaan hitaasti poskille. Kuuma ilma saa ihon hikoamaan.
"Äiti? Mitä täällä tapahtuu?" Vastausta ei kuulu, vain vaimeaa rätinää. Pikkuruiset jalat tallaavat reittiään kohti vanhempien huonetta, joka sijaitsee ylös nousevien portaiden päässä. Tyttö nousee ensimmäiselle askelmalle, kun kattoparru romahtaa kuumien kekäleiden saattelemana alas.
"Äiti! Isi!" Kuuma ilma ajaa tytön takaisin huoneelleen, kohti alas vieviä portaita. Hän laskeutuu ne alas kyyneleet silmäkulmista karkaillen. Kaikkialla on roihuavia esineitä, vanha talo on muuttunut painajaisten taloksi. Kun eteinen viimein lähestyy, pieni tyttö katsoo viimeisen kerran taakseen.
"Linnea!" Tuttu siluetti on ilmestynyt roihujen keskelle.
"Äiti!" Linnean ääni tuskin kuuluu rätinän keskeltä.
"Juokse Linnea, juokse ulos täältä!"
"Ei..."
Äidin yskivä hahmo ilmestyy Linnean vierelle, kun hän kaappaa lapsen syliinsä. Nouseva ja laskeva kyyti estyy, kun tuli on vallannut ulospääsyn. Äiti kääntyy toiseen suuntaan yskien yhä vain enemmän. Ilma kuumenee sekunti sekunnilta. Tukala olo leviää Linnean raajoihin.
"Miksi sinä itket, äiti?" Linnean silmät ovat suuret, kyyneleiden kostuttamat.
"Savu on meille vaaraksi, kulta."
Matka palavien huoneiden välillä tuntuu aina vain jatkuvan, kunnes ovi viimein näkyy. Se on auki. Vesi suihkuaa ikkunoista sisään, maskipäinen hahmo käy läpi huonetta nopein silmäyksin. Ylhäältä kuuluu natinaa, Linnean äiti vilkaisee nopeasti ylös.
"Linnea, muista, että rakastan sinua. Isi rakastaa sinua. Ole urhea." Natina voimistuu, äiti vilkaisee uudelleen ylös, sitten taas eteensä. Maskipukuinen palomies lähestyy kaksikkoa nopein liikkein. Hän on silti myöhässä, kun äiti työntää lapsensa pois palavan kattoparrun alta jääden itse sen alle.
Palomies kaappaa Linnean syliinsä ja juoksee ulos palavasta rakennuksesta tytön kirkuessa äitinsä nimeä.
YOU ARE READING
Promise me your love || suomeksi
Romance"Ei prinsessa antaisi sammakolle kallisarvoisia käsiään lämmitettäviksi", Valtteri sanoo hiljaa. "Katsotaanko?" Valtteri ojentaa minulle käsiään, ne jäävät ilmaan vailla kosketustani. "Mitä minä sanoin." Katseemme kohtaavat, ne eivät ole enää täynnä...
