Olen etsinyt sinua

Luku 8: Treffit (Liam)

"Sinäpäs olet laittautunut. Muutenko vaan vai oletko menossa jonnekin?" isä ihastelee minua saapuessani keittiöön haukkaamaan syötävää ennen kuin lähden. "Mä oon menossa treffeille ekaa kertaa sitten Alexin ja mun eron. Kesti yllättävän kauan löytää tinderistä ketään, joka olis tarpeeks kiinnostava treffeille, kun kaikki tuppaa oleen liian tyrkkyjä nykyään.." selitän voidellessani leipää. "Oletko varma, että olet valmis deittailemaan muita?" isä kysyy mietteliäänä. "Hei siitä mun ja Alexin erosta on jo pitkä aika enkä mä halua, että se kusipää estää mua menemästä eteenpäin elämässäni, kun selvästi sekin on mennyt jo omassaan" Alexista puhuminen saa katkeruuteni nousemaan. "En minä Alexista puhunut vaan siitä pojasta siellä juhlissa, pellepoikako se oli. Olit yltä päältä rakastunut, mutta sitten sormia napsauttamalla päätit unohtaa hänet.. kokemuksesta tiedän, ettei noin merkittävää tunnetta unohdeta hetkessä vaikka ympärilläsi olisi kymmenen miestä" isä selittää, mikä saa minut miettimään. "Mun on pakko siirtyä eteenpäin isä. Mä tein kaiken, siis ihan kaiken pellepojan löytämiseksi. Mä en voi muuta, kun rypeä kiinni pojassa, jota en tunne tai unohtaa sen ja siirtyä eteenpäin" lasken pääni vasten pöytää yrittäessäni pidätellä suruani. "Liam anteeksi, en minä halunnut loukata.. haluan vain, että kuuntelet sydäntäsi etkä vain etsi seuraa siksi, ettet halua olla yksin. Sinulla on aina minut ja Molly" isän lohduttavat sanat kaikuvat korviini ja nostan pääni takaisin ylös. "Pliis isä, antaisit mun kerrankin toimia niin kuin itse parhaaksi näen. Mun pitää nyt mennä, nähdään illalla" nousen pöydältä kohti eteistä ja puettuani ulkovaatteet suuntaan ulos.

"Moi sä oot varmaankin Kyle?" tervehdin poikaa, joka luultavasti odottaa minua ravintolan pihalla. "Joo moi, hauska tutustua! Sä oot sitten varmasti Liam" Kyle hymyilee minulle. "Ainakin hyvä ensivaikutelma on jo se, että näytät sun proffakuvalta, heh" naurahdan ja Kylekin alkaa nauraa. "Muakin on catfishattu aiemmin, joten ymmärrän, että on aina aika vainoharhanen tullessaan treffeille. Mutta mennäänkö sisälle?" Kyle avaa kohteliaasti minulle oven ja suuntaamme sitten sisälle ravintolaan. "Ootko ennen käynyt täällä?" Kyle kysyy tutkiessaan ruokalistaa. "En oikeestaan, vaikka vois luulla, kun asun tässä lähellä" naurahdan. Tarjoilijan saapuessa vastaanottamaan tilauksiamme huomaan Kylen tilaavan vegaanisen annoksen. Se tuo mieleeni Alexin, sillä hänkin oli kasvissyöjä..

"No kerro jotain itestäs? Opiskeletko tai ootko töissä? Onko perhettä tai lemmikkejä ja sitä rataa" Kyle vaikuttaa kiinnostuneelta minusta. "No mä asun mun isän ja kuusivuotiaan pikkusiskon Mollyn kanssa ja meillä ei oo lemmikkejä, sillä mun äiti oli niille allerginen ja mun äitin kuoleman jälkeen meillä on ollut aika tiukkaa raha-asioiden kanssa.. Ja mä valmistuin vuosi sitten lukiosta, mutta en oo tällä hetkellä töissä tai koulussa. Mä rakastan soittaa kitaraa ja unelmoin tekeväni työtä sen parissa vielä joskus, mutta musiikkikoulut on tunnetusti tosi kalliita" selitän Kylelle tilanteestani yllättävänkin avoimesti. "Mä oon pahoillani sun äidin puolesta.. Mä tiedän mitä käyt läpi.. mä menetin kaksi vuotta sitten mun pikkuveljen auto-onnettomuudessa, jossa mä olin kuskina.. Siitä syyllisyydentunteesta pääsemisessä on kestänyt ikuisuus" Kylen kertomus saa minut liikuttumaan. En voisi kuvitellakaan, jotain tuollaista tapahtuvan Mollylle.

"Tässä olisi annoksenne, oikein hyvää ruokahalua" ystävällinen tarjoilija hymyilee ja jättää annokset eteemme, minkä jälkeen poistuu iloisena takaisin tiskille. Alamme syömään ruokiamme hiljaisuudessa, mutta hetken päästä pääsemme takaisin keskusteluun. "Mites sun edelliset suhteet? Onko ollut pitkiä suhteita takana?" kysyn Kylelta, joka kääntää välittömästi katseensa minuun kultuaan minun alkavan puhua. "No siis mulla on ollut kaksi pidempää suhdetta ja sitten muutamia semmoisia viikosta kuukauteen juttuja. Toisen kanssa olin kolme vuotta melkein ennen kuin tuli ero ja toisen kanssa oltiin puoltoista vuotta, mutta sitten tajuttiin, ettei kumpikaan meistä saanu enää oikein mitään siitä suhteesta, mites sulla?". "Mulla on ollut kaksi pidempää ja oltiin ehditty olla viimeisimmän kanssa tasan vuosi yhdessä, kun vuosipäivänä mut jätettiin.. sillä oli ollu toinen jo jonkin aikaa ja valitsi lopulta sen.. muuten kaikki suhteet on ollu vaan lyhyitä säätöjä. Mutta mites sun suuntautuminen, että ootko aina tiennyt olevas homo?" jatkan kyselyä. "En oikeestaan, että tajusin sen vasta yllättävän myöhään. Olin ehkä kuustoista sillon ja seurustelin yhen tytön kanssa siihen aikaan ja se sai mut tajuumaan, että joku siinä suhteessa ei tuntunut oudolta ja sit tajusinkin olevani ihastunut sen tytön veljeen ja hassua kyllä tää veli oli toinen niistä mun pisimmistä suhteista" Kyle naurahtaa.