3. Me nähään treeniksel...

486 32 1
                                    

Nikon POV:

Joonas ja minä olimme siirtyneet sohvalle puhumaan musiikista, vaikka en saanut pusua pois mielestäni. Oliko se Joonakselle varmasti okei?
"Niko? Ootko sä ihan kunnossa? Menit aika vaisuks..." Hattarapää sanoi huolestuneena.
"Joo oon, mietin vaan sitä pusua... Oliks se nyt varmasti ok?"
"Joo oli, mä-mä itseasiassa nautin siitä..." Joonas sanoi ja painoi katseensa nopeasti maahan.
"M-Mitä?"
"Älä käsitä väärin... Tai siis..." Joonas aloitti.

Minun oli vaikea sanoa yhtään mitään. En vain saanut sanoja ulos suustani. Nousin ylös ja lähdin kävelemään eteiseen.
"Niko hei! Älä lähe, mä en tarkottanu olla ahdistava!" Joonas huusi minulle hieman hätääntyneen oloisena. En voinut vastata, olin vain hämilläni kaikesta.

Kun olin saanut kengät jalkaan ja aloin avaamaan ovea, tarrasi tuo hattarapää ranteestani kiinni.
"Niko... Älä tee tätä mulle nyt, älä jätä mua!" Joonas sanoi ja näin, kuinka kyyneleet valuivat hänen poskiaan pitkin.
"Me nähään treeniksel, mä meen." Tuiskahdin kylmästi ja astuin rappukäytävään jättäen Joonaksen eteiseen.

Timeskip: Noin 2h

Joonaksen POV:

Bändin WhatsApp-ryhmässä käytiin keskustelua tämänpäiväisistä treeneistä.

Pusuporkon seikkailut:
Joel: Tänää sit ne treenit 17.00. Tulkaa paikalle, koskee myös herra Moilasta...
Niko: Hahaa Joel, olipa hauskaa
Joel: Myönnä nyt, ei ois eka kerta ku yks nukkuu pommiin... Se että oot hereillä tähän aikaan on jo ihme... Siitä puheenollen, miks oot hereil?
Niko: Piti käydä varmistaa onko ystävämme Porko hengissä, tais mennä kovaa eilen vai?
Minä: Nojoo, ei sentää yhtä kovaa ku Hokal...
Joel: Oon mä pirteempi ku sä!
Minä: En olis nii varma...

Katsahdan kelloa. Se on puoli neljä, minun pitäisi alkaa valmistautua pian. Menen vaatekaapille ja nappaan päälleni hupparin ja collarit, en jaksa panostaa. Yritän kovasti miettiä mitä tarvitsen, mutta en saa Nikon sanoja pois mielestäni.
"Me nähään treeniksel..."
Tunsin kun kyyneleet alkoivat valua pitkin poskiani, miksi pilaan aina kaiken. Etenin liian nopeasti Nikon kanssa, en olisi saanut sanoa että nautin siitä pususta!

Timeskip: 1h

Päätin lähteä studiolle jo nyt, ei minulla ole parempaakaan tekemistä. Nappaan avaimet ja puhelimen, sujautan kengät jalkaan ja lähden kohti parkkipaikkaa.

Saavun studiolle. En olekaan ensimmäinen, Niko on jo paikalla. Mitä hän täällä jo nyt tekee?

"Moro, miks sä oot täällä näin aikasin?" Kysyn pirteästi.
"Eipä mul muuta elämää oo, on täällä kivempaa ku mun hikisessä yksiössä"
Naurahdin, hän oli tosiaan oikeassa.
"Niko... Mä oon pahoillani siitä tän päiväsestä, etenin vaan liian nopeesti." Sanoin ja istahdin pojan viereen.
"Ei se mitään, olin vaan niin häkeltyny ku kaikki tapahtu niin nopeesti. Ei mun ollu tarkotus olla niin tyly, mähän sen pusun tavallaan alotin." Niko sanoi ja hymyili minulle.
"Sovinto?" Kysyin
"Sovinto!"
Niko vastasi ja pörrötti hiuksiani.

Pian loputkin jätkät saapuivat, Joel tosin puoli tuntia myöhässä, sillä "auto hajosi".

Sori jos tää on tositosi tylsä luku, ens luvussa varmasti tapahtuu!!!!

We're gonna be alright 'cuz Where stories live. Discover now