11 KYYNELIÄ

343 18 15
                                    

Joel

Istun kirkossa eturivissä. Pappi rukoilee jotain paskaa. En oikein ole kartalla mitä tapahtuu. Olen vieläkin ihan shokki tilassa.

Niko itkee vieressäni. Tai siis kaikki itkee.

"Ja niin siunaamme Joonaksen haudan lepoon" Pappi lausui jotain.

——

Siirryimme juhlapaikalle. Olemme kaikki tosi poikki. Juttelimme ihmisten kanssa. Yritimme pitää itsemme koossa vaikka kaikki tiesivät että romahtaisi tilaisuuden jälkeen. Tämä on rankkaa.

"Anteeksi saisinko huomionne" Santeri sanoi samalla kun kilautti lusikalla lasiinsa.

"Kaikki me tunnettiin Porko tosi mukavana ja huolehtivaisena ihmisenä...Joonaksen elämä oli aivan liian lyhyt" Santeri sanoi samalla purskahtaen itkuun.

Tiedän tämä on rankkaa.

——

Niko

Istun sohvalla. Tai siis Joonaksen sohvalla. En halua mennä kotiin. Tällä on jotenkin kotoisempaa kuin kotona.

Yht'äkkiä ovikello soi. Kävelen avamaan.

Oven takana seisoo Tiina.

"Ai moi Niko onko Joonas kotona" Tiina kysyi aika neutraalin oloisena.

Menin shokkiin. Kyyneleet valuivat poskilleni.

"Anteeks sanoinko jotain väärää?" Tiina kysyi ihmeissään.

"Joonas on kuollut" sain sanottua.

Tuohon hetkeen oisi sopinut salkkareissa sininen filtteri. Näin järkytyksen Tiinan kasvoilla.

"A-A-Anteeks mä en tienny"  Tiina sanoi pahoillaan.

En pystynyt vastaamaan tuohon mitään, sattui liikaa.

——

Istuin yksin Joonaksen sohvalla. On ollut hiljaista todella hiljaista. Ei ole Joonasta kertomassa typeristä ideoistaan, tai siitä kuinka hänen pitää saada olla äänessä koko ajan. Tai sitä kun hän mietti aloittaisko hän solo uran.

Huomaan kyyneleen valuvan poskelleni. Onneksi huomenna saan kuulla kaiken edellä mainitusta asioista....

Joel

Istun baarissa. Yksin. En jaksa nyt mitään hössötystä. Vedän jo ehkä kuudetta isoa olut tuoppia. Väsyttää.

Joku nainen istuu viereeni baaritiskille. Tuo tilas shotti lautasen.

"Ootkos sä yksin vai?" Tuo kysyi minulta.

"Joo.." vastasin vain ja siirsin katseeni takaisin tuoppiini joka oli taas tyhjä.

"Ai.. no kelpaako seura?" Nainen kysyi.

Olin masentunut, väsynyt, ahdistunut ja kännissä joten:

"Joo tottakai" vastasin samalla kun väänsin pienen hymyn naiselle jonka nimeä en tiedä enkä ole kysynyt.

"Mä oon muuten Janika" Nainen kertoi.

"Joel" vastasin ja kättelin Janikaa.

"Mukava tutustua" Janika sanoi.

...

Olimme viettäneet Janikan kanssa baarissa koko yön. Hän oli oikeasti tosi mukava. Ei kysellyt liikoja mutta oli silti kiinnostunut elämästäni. Olimme todella kännissä.

"JaNiKa Sä OlEt ToSi KiVa" selitin Janikalle.

"JoEl Sä OlEt IhAnA" Janika vastasi jonka jälkeen suuteli minua.

Niin humalassa kun olinkin vastasin tuon suudelmaan. Tuo nousi hajareisin syliini. Tuo alkoi liikuttaa lantiotaan hitaasti päälläni saaden minun vaihde keppini kovaksi.

"Tilaan taksin" sanoin virne naamallani.

——
⚠️⚠️⚠️
Saavuimme juuri kämpälleni. Saatuani oven kiinni työnsin Janikan seinää vasten. Suutelin tätä intohimoisesti. Siirsin käteni tuon lantiolle joka sai ilmeisesti Janikan vielä nälkäisemmäksi. Tuo näykkäisi pienesti alahuultani jotta saisi kielensä tutustumaan suu viidakkooni. Tein niinkun tämä halusin.

Lähdin kuljettamaan meitä makuuhuoneeseen edelleen suutelen Janikaa. Päästyämme makkariin työnsin Janikan sängylle. En kerennyt tehdä muuta kun Janika käänsi minut alleen. Tuo riisui paitani ja housuni boxerit mukaan lukien. Tuo laski huulensa vaihde keppini päälle ja alkoi maistelemaan sitä huolella. Kun hän oli valmis erittäin tarkasta työstään tuo nousi takaisin päälleni..

Hetkonen... EHKÄISY!

Oho, tällänenki tuli tehtyä... (en sitte todelakaan ajattele että Joel oikeesti menis ja panis jotain kännissä) mutta joo o <3

Blood in my eyesWhere stories live. Discover now