Harry heräsi salaman välähdykseen. Hän hieroi hämmentynenä silmiään ja yritti erottaa pimeydestä välähdyksen aiheuttajan.
"Hyvää huomenta, sydänkäpyset. Juhlat ovat päättyneet." Pansyn ääni kailotti ovelta.
"Paljon kello on?" Harry mutisi.
"Kohta puol yks."
"Enkö mä voi jäädä tänne?"
"Et voi. Painu helvettiin ja ota Draco sun mukaan."
Harry huokaisi ja ravisti Dracon hereille. "Herää jo!"
"Mä en halua nousta vielä, äiti." Draco vastasi väsyneenä ja hivuttautui lähemmäs Harrya.
"Sulla ei oo muita vaihtoehtoja." Pansy vastasi ovensuusta. "Te ootte vikat vieraat, eikä mun vanhemmat haluu löytää teitä täältä aamulla."
Kymmenen minuutin päästä Harry löysikin itsensä bussipysäkiltä. Hän tutki aikataulua ja huokaisi. Edellinen bussi oli juuri mennyt, eikä heillä ollut muuta mahdollisuutta, kuin odottaa noin vartti seuraavan saapumista.
"Haluutko sä mennä kotiin?" Harry kysyi, istuutuessaan Dracon viereen penkille.
"En." Draco vastasi ja laski päänsä Harryn olalle.
"Selvä. Mennään sitten meille."
Poikien välille laskeutui levollinen hiljaisuus.
"Mä tykkään susta, Harry." Draco kuiskasi yhtäkkiä.
Harry katseli häntä sydän pamppaillen.
"Mä tykkään susta tooosi paljon. Mä tykkään susta enemmän kuin kenestäkään muusta."
"Mä tykkään susta myös tosi paljon."
"Huijaatko sä?"
"En."
Draco näytti hetken miettivältä ja alkoi hymyilemään onnellisen näköisenä. "Harry tykkää musta. Mun pitää kertoa Pansylle!" Hän yritti nousta seisomaan, mutta Harry tarttui hänen kädestään kiinni ja vetäisi hänet takaisin istumaan.
"Me ei mennä nyt mihinkään."
"Mutta Pansy-"
"Huomenna sitten."
"Ai... Okei."
* * *
"Bussi tulee."
Draco nosti päänsä ylös. "Mahtavaa. Mulla on vähän kylmä."
"Vähän? Täällä on melkeen pakkasta, eikä sulla oo edes takkia.
Hän sai vastaukseksi vain olan kohautuksen.
Harry nousi ylös ja pysäytti bussin.
"Mä haluun sitten ikkunapaikan!" Draco hihkaisi.
"Sä saat ikkunapaikan." Harry vastasi kärsivällisesti, maksaessaan molempien liput.
Draco nyökkäili ja istuutui ensimmäisen penkkirivin ikkunapaikalle. Hän tuijotti pimeää maisemaa kiinnostuneena. "Näetkö säkin söpön pojan tuolla?"
Harry pudisti päätän ja istuutui hänen viereensä. "Mä en nää ketään."
"Mä nään sut." Draco vastasi ja käänsi katseensa Harryyn.
Harry punastui ja käänsi katseensa pois.
"Millä pysäkillä me jäädään?"
"Tässä on kolme pysäkkiä välissä. Sä voit painaa nappia kohta."
Pian Harry antoi Dracolle luvan painaa nappia. Bussi pysähtyi ja pojat hyppäsivät ulos.
"Heiiii, kato!" Draco nauroi ja osoitti oranssia liikennekartiota. (a/n: idk mikä sen oikee nimi on.)
"Mitä- Älä koske siihen."
"Nyt mulla on tötsä päässä!" Draco kikatti ja käveli pientä ympyrää.
"Voi, helvetti... otetaan se pois."
"Älä koske!"
Harry huokaisi. "Mennään sitten. Tästä menee kävellen viis minuuttia."
* * *
"Nyt sun on pakko jättää se." Harry sanoi, kun pojat saapuivat hänen kotiovelleen. "Remus ei oo ilonen, jos se löytää ton aamulla meidän keittiöstä."
"Okei." Draco myöntyi ja veti tötsän pois päästään. Hän laski sen Remuksen kukkapenkkiin. Harry tuijotti tötsää pitkän aikaa, mutta oli liian väsynyt valittaakseen Dracolle enää mistään.
Harry avasi oven ja kuunteli, jos joku olisi vielä hereillä. Talo oli onneksi hiljainen.
"Mennään hiljaa. Jos sä metelöit, Sirius tappaa sut."
"Keitä Sirius ja Remus on? Outoja nimiä."
"Mun kummisetä ja sen mies."
"Onks ne homoja?" Draco kiljahti.
"Oo hiljaa!"
"Joojoo, sori."
Harry pyöräytti silmiään ja johdatti Dracon yläkertaan.
Harry pidätti hengitystään koko matkan ajan ja uskalsi hengittää vasta, kun hänen huoneensa ovi sulkeutui heidän takanaan.
...
öitä pupuset. en jaksa kirjottaa tänää enempä mut halusin silti julkasta tän.
ps. en käyttäny wattpadia tänää kymmentä tuntia
