"Joten jätätkö mut?"

1.7K 58 7
                                    

Olli
Aleksi olisi tulossa käymään tänään kun olen taas yksin kotona. Sen jälkeen kun sovimme, että Aleksi tulee en ole ollenkaan enää varma. En ole sen yhden illan jälkeen ollut varma minusta ja Aleksista. Aleksi on kiusannut minua ykkösluokasta asti, ja yhtäkkiä minun pitäisi seurustella hänen kanssaan? Ei. Ei. Ei. En halua. En kestä. Haluan nyt jättää Aleksin, samalla kun tykkään hänestä. Minulla vain ei ole täysin turvallinen olo hänen seurassaan. Olenhan mennyt monia kertoja koulusta kotiin mustansilmän kanssa, kun tämä herra Kaunisvesi on minut hakannut...

Ovikello soi. En halua mennä avaamaan. Ryhdistäydyn ja menen avaamaan. Oven takana seisoo Aleksi. Yllätys yllätys. "Moi!", hän tervehtii iloisesti. "Moi..", vastaan hiljaa. "Onks kaikki ok?" "Joo, miks ei olis?", valehtelen "Vaikutat jotenki hiljaselt, etkä ollenkaa iloselt ku tulin.", Aleksi toteaa. Hän ottaa takkinsa pois ja tulee peremmälle. "Noku... Mä en voi olla täs suhtees.", saan sanotuksi. Aleksi katsoo minua hämmästyneenä. "Älä käsitä väärin. Tykkään sust ja kaikkee, mut mul ei oo täysin turvallinen olo sun seurassa." "Miks?" "Kyl sun kuuluis tietää...", tuonkin jälkeen Aleksi katsoo minua hämmästyneesti. "Oot hakannu mut tasan 58 kertaa...", selvennän. "No... niin... Anteeks...", hän sanoo. "Joten jätätkö mut?", hän jatkaa. Nyökkäään. "Anteeks Aleksi, mut en voi olla suhtees jossa mun täytyy pelätä.", sanon ja alan itkeä. "Ym-Ymmärrän su-a, ta-i ai-ainakin yri-tän", hän sanoo itkuisena.

Aleksi
"Sun täytyyki yrittäää, et pääse muuten koskaan yli.", Olli sanoo. Katson häntä tuon merensinisiin silmiin. "Mä sit lähen.", sanon hiljaa. "Aleksi anteeks", Olli sanoo vielä kerran. "Olli, mä rakastan sua...", kuiskaan hiljaa itsekseni, mutta Olli kuulee sen. "Ai häh?" "Ei mitään" "Sanoit rakastavas mua?" "En." "Aleksi mä kuulin." "Mm..". "Kaiken tän jälkeen?", Olli kysyy. "Mitä?" "Kaiken tän jälkeen, sä saatana rakastat mua?!", Olli huusi itku kurkussa. "Niin..", vastaan. "Ei jumalauta. Ei tää voi Aleksi mennä näin!", Olli jatkaa huutamista. "Miten sitte? Olli jos sulla on ratkaisu, miten voin päästä yli noinki vitun ihanasta ihmisestä johon oon vittu rakastunu, niin vittu kerro sitte!", huudan takaisin. Tosin huudan neljäkertaa kovempaa kuin Olli, joka ei oikeastaan edes huutanut, ja hän tuntuu säikähtävän. "Olli anteeks.", sanon ja meenen lähemmäs. Hän menee kauemmas. "Älä koske muhun..", tuo sanoo hiljaa itkun keskeltä. "Anteeks, mun ei ois pitäny huutaa sulle.", myönnän. "Ei niin...", Olli vastaa. "Voitko lähtee?", hän kysyy. Nyökkään. Laitan takin päälle ja kengät jalkaan, jonka jälkeen lähden.

Olli
Kun Aleksi on laittanut oven kiinni, romahdan samantien lattialle itkemään. En olisi haluttnut tehdä sitä. Mutta 58 hakkaamis kertaa sanoo aivan jotain toista. Alan itkemään vielä enemmän, kun mieleeni tulee taas se hetki, Aleksi toi minulle basson, ja kun minä soitin sitä ja Aleksi lauloi, ja kun jossain vaiheessa Aleksi siirtyi viereeni, otti leuastani kiinni ja suuteli minua. Se hetki muistuu mieleeni. Se myös itkettää, sillä minä ja Aleksi emme ole enää yhdessä.

Aleksi
Pääsen kotiin. Romahdan samantien lattialle kun saan oven kiinni. "Aleksi rakas, mikä on?", äitini kysyy juostessaan olohuoneesta luokseni. Hän kyykistyy ja halaa minua. "Mä vittu rakastan sitä, mut oon niin mulkku niin sillä ei oo turvallinen olo mun seurassa.", sopertan itkunkeskeltä. "Shh. Kuka se tyttö on?", äiti kysyy rauhallisesti. Ai niin... Unohdin... En ole tullut kaapista vielä. "Ei se oo tyttö...", vastaan ja saan äidiltä hämmästyneen katseen. "Sä oot-" "homo kyllä.", äitini nyökkää. "No kuka se poika on?", hän kysyy. "Olli... Matela...", vastaan hiljaa. "Se ketä sä kiusaat?" "Joo." "Mut Niko ja yks Joonas on yhessä, ja meil viidel on sopimus, Joel on siis kans täs sopimukses mukana, niin meil on siis sopimus, et jos me aletaan kiusaa taas Joonasta tai Ollia, niin Jiko on ohi.", selitän. "Mut Olli ei tunne oloaan turvalliseks sun seurassa?", äiti arvaa. Nyökkään. "Voi sua", äitini sanoo ja vetää minut halaukseen ja silittää päätäni. "Kyl kaikki asiat järjestyy.", hän sanoo hetken päästä. "Mä en usko siihen.", soperran itkun seasta. "Shh.. nyt pitää uskoa.", äiti lohduttaa. "Olittekste yhessä kauankin?", äiti kysyy. "No tarpeeks kauan, et ehin jo rakastuu. Jonku viikon", vastaan. "Mm.. Mä taisin olla 15, kun mä seurustelin yhen pojan kanssa. Me mentiin yhdessä aina joka paikkaan. Lukioonkin me mentiin. Kunnes sitten tapahtu jotain ja mä olin raskaana. Se poika verisesti suuttu mulle siitä, ja käski mun tehä abortin. Niin mä myös tein. Mut se alko sen vahingon jälkeen väkivaltaseks ja käytti mua hyväks. Ei ollut mulle helppoa lähteä siitä. Kunnes mä tapasin sun isän. Se autto mua pääsee pois siitä. Sit me alettiin seurustella ja täs me ollaan, ja meil on nyt noinki ihanat lapset ku sinä ja Milla.", äiti kertoo. "Miks sä kerroit tän mulle?", kysyn. "Että sä tietäisit tän. Ja sä oot ollu väkivaltanen Ollia kohtaan. Joten sille on ollu varmasti vaikea sanoa sulle, että se haluaa erota susta, koska pelkää että sä teet sen taas. Niin muakin pelotti.", äiti sai minut tajuamaan jotain. Sen kuinka vaikeaa on ollut Ollille oikeasti sanoa se minulle. Olen minäkin sitten yksi mulkku. "Meen ylös.", sanon. Äiti nyökkää.

Istun pöytäni ääreen. Otan pöydän laatikosta paperin ja alan kirjoittamaan kirjettä. Kirjettä Ollille. Kun olen saanut sen tehtyä haen äitini työhuoneesta kirjekuoren johon laitan paperin. Suljen kuoren. Juoksen alas ja vedän takin päälleni. Suorastaan lähden juoksemaan Ollille.

Kun saavun tuon omakoti talon luokse, koputan oveen. Sen avaa noin ehkä 130cm pitkä blondi tyttö. "Kuka sä oot?", hän kysyy. "Mä oon Aleksi, Ollin...... kaveri.", vastaan. "Aha.. OLLI!", hän huutaa. Olli tulee paikalle. Hänellä ei ole päällään mitään. Vain pyyhe vyötärönsä ympäri. Ojennen kirjettä hänelle. "Avaa se, älä heitä pois ennekin oot lukenu, siin on asioit joit haluun sun tietävän.", kerron ja Olli ottaa kirjeen vastaan. "Kiitos kai, moikka.", Olli sanoo ja lähtee. "Moikka.", sanon ja lähden.
————————
Anteeks! Siitä mitä tässä luvussa tapahtu, tiiän että ootte toosi pettyneitä tähän, mut sitä ei tiiä mitä mun harmaa pieni aivosoluni vielä keksii:)

Kaks lukua samana päivänä, mitähä helvettiä?!
Okei... en oo käyny tänää ulkona... hups...

Kirjotan seuraavaan osaan sen kirjeen sisällön. Sit se tulee huomen, jos en peräti saa tänää valmiiks.

Sit se Q&A juttu. Niin siihen kysymyksiä saa laittaa 16.12 asti, koska sinä päivänä julkasen sen. Joten nyt pirskutti käytte laittaa vaikka viis kysymystä sinne!! Se on siis se viimesin jonka perässä on (ei luku), niin siihen saa laittaa niit kysymyksii;)

Kaiken tän jälkeen? ||Blind Channel|| [valmis]Where stories live. Discover now