Kaiken tän jälkeen? ||Blind Channel|| [valmis]

Uusivuosi

Olli
Herään Aleksin vierestä. Tuo on ihan kiinni minussa ja tuhisee todella suloisesti. Laitan käteni hänen hiuksiinsa ja silitän niitä. Aleksi alkaa pian availemaan silmiään. "Huomenta", sanon hymyillen unesta tokkuraisena olevalle Aleksille. "Huomenta", tuo sanoo ja painaa päänsä rintakehälleni. "Tänää juodaan.", sanon jolloin Aleksi naurahtaa. "Siin kävi viimeks vähä huonosti..", hän toteaa. "No joo... Mut nyt se viinapullo ei käy Joonaksella niin montaa kertaa.", sanon huvittuneena. "Tuleekohan Tommi?", Aleksi miettii. "Kui nii?" "Ku se ei tullu eilen." "Kyl se tulee. Jos se ei vietä sen mimmin kaa uuttavuotta mikä ois ihan toivottavaa." "Ai tällänen bros before hoes?", Aleksi naurahtaa. "Joo!", naurahdan.

Saamme itsemme raahattua alakertaan syömään aamupalaa. Joonas on parantunut, mikä on hyvä asia. Hän voi siis ryypätä kanssamme. Kohta myös Tommi liittyy seuraamme.

Yläkerrasta alkaa kuulumaan epämääräisiä ääniä. Voitte vain arvata ketkä ovat hommissa. Noita ääniä saisikin sitten kuunnella pidemmänkin aikaa, sillä tuo tuhokaksikko ei ole saanut tehdä sitä moneen päivään Porkon sairastumen takia. Joonaksen huudot kuuluvat koko ajan vain kovemmin ja kovemmin. Tommi nojaa käsillään pöytään ja päällään käsiinsä. "Tuliksä tänne millo?", kysyn Tommilta jotta kuulisin muutakin kun Joonaksen. "Joo, joskus yöl ku Joel ja Porko oli enää vaa hereil.", Tommi vastaa. Hän kyllä näyttää aika väsyneeltä.

Niko
Virnistelen Joonakselle joka huutaa nimeäni aina vain kovempaa ja kovempaa. "Ni-ko! Vittu! Nopeempaa!", Joonas huutaa ja huokailee. "En mä pääse kovempaa.", ähkin. Otan Joonaksen jäsenestä kiinni ja liikutan kättäni samalla kun liikutan lantiotani. "Ah! Nik-Niko! Mgh! Älä lopeta!", Joonas käskyttää minua. "Oon läh-el", Joonas ilmoittaa. Nyökkään, sillä olen itsekkin.
————
Raahaamme perseemme alas, jossa saamme neljä huvittunutta katsetta. "Montakohan kertaa saatte häädöt Joonaksen takii, sit ku joskus muutatte yhteen?", Olli kysyy yrittäen pidättää nauruaan. Huomaan että Joonas punastuu. "Noniin heh heh tosi hauskaa.", sanon ja menen tekemään itselleni leipää. "Eiks me kaikki olla tääl uus vuoski?", Olli varmistaa. Kaikki me annamme myönteiset vastaukset. "Tommi ei saa uv-pusuu silt sen tyttöystävält.", Joel hihkaisee vittuillen. Tommi pudistaa päätään huvittuneena. "Ei se oo mun tyttöystävä.", Tommi sanoo. "Kai sä silti oot silt saanu?", Joonas kysyy ja Tommi nyökkää. "Vähemmistön edustajat täs bändis.", Olli sanoo hiljaa. Alamme nauramaan. "Pitäiskö miettii uutta musaa?", ehdotan. "Joo", Joel vastaa. No tietysti. Hän on aina innokas siihen hommaan. Alamme siis kirjoittamaan uusia biisejä.
————
Joonas
Kirjoittamista on nyt takana 3 tuntia. Olli ja Tommi ovat säätäneet jotain omaa tämän aikaa, sillä he eivät kirjoita. "Ollaanko tältäpäivää valmiita?", Niko kysyy. Nyökkäämme. "Kello on nyt jotain yks, tilataanko pizzaa?", Olli ehdottaa. Hyväksymme kaikki tämän. "Onks meil illaks viinaa?", Joel kysyy. Yllättävää. "On", Olli vastaa. Minulla on kyllä hieman huonot muistot viime juomiskerrasta, mutta mikäs tässä. Korjataan huonot muistot.

Saamme pizzat tilattua ja nyt vain odotamme niidem tuloa. Otimme kolme pizzaa, sillä ei niitä nyt tulisi syötyä kuin ehkä juuri senverran. "Eli ilta koostuu siis pelkästään ryyppäämisestä?", Tommi varmistaa. "Joo!", Joel huudahtaa heti. "Aika pitkälti joo.", Olli vastaa naurahtaen hieman. "Allu kaikki ok?", kysyn, sillä tuo mustahiuksinen näyttää ahdistuneelta. "Öö.. Joo, on. Kaikki on ihan loistavasti.", Aleksi sanoo. Ei kuulosta vakuuttavalta.
————
Olli
"Öö.. Joo, on. Kaikki on ihan loistavasti.", Aleksi koittaa vakuuttaa, vaikka ei todellakaan näytä siltä. Laitan käteni vrovasti hänen reidelleen josta hän säpsähtää vähän. "Ootko varma?", kysyn rauhallisesti. "Joo, väsyttää vaan.", Ale vastaa hymyillen heikosti. "Mennääks nukkuu päikkärit?", kysyn ja Aleksi nyökkää. "Laita herätys neljäks nii ette iha koko päivää vaa nuku.", Joonas sanoo. Nyökkään.

Pääsemme ylös huoneeseeni ja Ale hyppää samantien sänkyyn ja käpertyy peiton sisään. Menen hänen viereensä ja otan pojan kainalooni. "Sun vieres on hyvä olla.", hän sanoo väsyneellä äänellä. "Sun keho on nii lämmin.", hän lisää. Hymähdän ja suljen silmäni. Minuakin alkoi väsyttää. Kuulen suloista tuhinaa vierestäni ja alan pian itsekkin nukkumaan.
————————
Kävin koronatestis tänää. Oli aika perseestä sekin, ja mulla on viel vahva epäilys että mulla on se vatun tauti...
Tää on vähän lyhyt, ku halusin julkasta jotain, enkä oo hetkeen julkassu ja nii.
Ihmiset menkää lukee mun toime ficci 'I said I have no time //Joel Hokka\\' pls