Kauan se kestää? |Tommi&Noora|

10. Ootko sä kipeenä?

-Tommi
Tunsin kuinka Noora silitteli hiuksiani. Hän oli ihan hiljaa. En tiennyt pitäisikö minun sanoa jotain. Päätin olla vain itsekkin hiljaa. Hiljaisuus alkoi olla jo ahdistava. Noora kuitenkin onneksi rikkoi sen. "Lupaatko tulla aina juttelemaan jos sua ahdistaa?" Noora kysyi. Hänen äänestään kuuli, että hän itki. Rupesin silittämään Nooran kylkeä. "Mä voin yrittää, mutta se ei oo helppoa" mutisin.

Noora oli jo nukahtanut, mutta minä en saanut unta. Ajattelin vain tätä päivää. Oli tässä paljon hyvääkin, mutta suurimmaksi osaksi taas ihan paska päivä. Huomenna koitan olla mahdollisimman paljon pois Nooran tieltä ja vältän kaikkea missä voisin epäonnistua. Haluasin ehkä nähdä jätkiä, mutta en tiedä haluaako Noora heidät tänne vai pyydänkö heitä minun kämpille. Voisin huomenna kysyä jos ainakin Olli ja Joonas voisi tulla käymään täällä joku päivä. Pian alkaa kesäkuu. Noora puhui kuinka haluasi kesäkuussa viettää mahdollisimman paljon aikaa tehden sellaisia asioita joista minä tulen iloiseksi. Tällä hetkellä en tunne olevani valmis menemään kesän keikoille, mutta ehkä fiilis muuttuu tässä viikkojen aikana. Päätin vain koittaa käydä nukkumaan. Ei tästä mietiskelystä ainaakaan ollut mitään apua.

Heräsin aamulla siihen kun Noora antoi pieniä pusuja ympäri kasvojani. "Huomenta" mutisin väsyneenä. "Huomenta Tomppu! Mitä sä haluut aamupalaks?" Noora kysyi pirteänä. Pelkkä ajatuskin ruuasta sai minut ahdistumaan, mutta tiesin Nooran pakottavan minut syömään edes jotain. "Ei oikeen oo nälkä niin ehkä jotain leipää vaan" sanoin. "Okei mä meen laittaan! Pue vaatteet päälle me mennään aamupalan jälkeen ulos" Noora sanoi ja nousi sängystä.

Menin keittiöön ja näin Nooran istumassa pöydässä katsellen ikkunasta ulos. Otin kaapista lasin ja täytin sen vedellä. Tämän jälkeen menin pöytään istumaan. Noora työnsi eteeni lautasen missä oli kaksi leipää ja käänsi sen jälkeen katseensa takaisin ulos. Tuijotin vain leipiä. En pystynyt syödä. Noora oli syönyt jo toisen leivistään ja juonut kahvinsa. Minä taas en ole ottanut ainuttakaan puraisua leivästäni ja juonut vain vähän vettä. Vaikka en ollut syönyt silti minua oksetti. Päätin yrittää syödä Nooran mieliksi. Otin leivän käteen ja haukkasin siitä pienen palan. Heti kun olin saanut leivän palan alas alkoi oksettaa ja juoksin äkkiä vessaan oksentamaan.

Tunsin kuinka Noora veti hiukseni taakse ja silitteli selkääni. En ollut syönyt melkein mitään, joten en oksentanut edes paljoa. Olo oli ihan hirveä. Lysähdin maahan istumaan. Noora otti vähän vessapaperia ja pyyhki suupieleni, jonka jälkeen heitti paperin vessanpönttöön ja veti sen. Tämän jälkeen hän haki minulle keittiöstä vettä, jotta saisin huuhdeltua oksennuksen maun pois suustani "Haluutko jotain muuta?" Noora kysyi. "Tuu mun viereen" mumisin. Noora istahti viereeni ja otti minut halaukseen. Olin väsynyt ja oksetti vieläkin. "Ootko sä kipeenä?" Noora kysyi ja silitteli poskeani. "En mä tiedä" sanoin. Kävin makaamaan lattialle niin, että pääni on Nooran sylissä. Noora testasi onko otsani kuuma. "Sun otsas on ihan tulikuuma" Noora sanoi. Tää tästä vielä puuttuikin. Huokaisin turhautuneena ja suljin silmäni. "Haluutko mennä lepäämään?" Noora kysyi. Nyökkäsin vain. Noora nousi ylös ja auttoi myös minua. Heti kun nousin ylös alkoi pyörryttämään. Otin tukea takanani olevasta seinästä ja Nooran kädestä. Noora otti tiukemmin kiinni kädestäni ja lähti taluttamaan minua kohti makuuhuonetta.

Menin varovasti makaamaan sänkyyn. Noora otti ohuen viltin ja peitteli minut sen alle. Tämän jälkeen hän antoi pusun otsaani ja laski kätensä poskelleni. "Koita rakas nukkua vähän jos sulle tulis parempi olo" Noora sanoi ja silitti poskeani. "Jää mun kanssa pliis tänne?" mutisin. "Okei mä jään, haluutko, että silitän sun hiuksia?" Noora kysyi ja tuli makaamaan viereeni sänkyyn. Nyökkäsin ja siirryin makaamaan niin lähelle Nooraa, että sain laskettua pääni Nooran rintakehän päälle. Noora silitteli hiuksiani ja nukahdin nopeasti.