Kauan se kestää? |Tommi&Noora|

13. säikähdin ihan hirveesti

!!Viiltelyä!!

-Tommi
Olin istuskellut tässä sohvalla siitä asti kun Noora lähti. Katselin pihalle, kun siellä satoi. Yhtäkkiä pihalla välähti ja kuului jyrähtelyä. "Ei vittuh" huokaisin hiljaa itsekseni. Olen pienestä asti pelännyt ukkosta kuollakseni. Yleensä olen katsonut valmiiksi säätiedotuksesta ja jos ukkostaa olen mennyt Ollille, mutta nyt olin jotenkin unohtanut. Olin yksin ja paniikkikohtaus alkoi jo vyöryä päälle. Etsin puhelimeni ja koitin soittaa Nooralle, mutta se ei vastannut.

Kyyneleet valui jo pitkin poskia ja tärisin ihan hulluna. Tiesin ettei kukaan jätkistä ollut enään Oulussa sillä muut olivat menneet kotiin Helsinkiin ja Olli oli kuulemma mennyt Joonaksen kanssa jonnekkin mökkireissulle Kuopioon. Eli ainoa kuka voisia auttaa mua on Noora, mutta se ei vastaa. Aina kun kuulin jyrähdyksen niin koko kehoni säpsähti ja tärinä vain paheni. Hengitys alkoi myös olla vaikeaa. En tiennyt enään muuta pakokeinoa kuin viiltely.

Nousin ylös sohvalta ja lähdin kohti kylpyhuonetta. Etsin kaapista piilottamani terän ja menin suihkuun. Käänsin suihkun lämpimälle ja menin istumaan suihkun lattialle pelkät bokserit päällä. Katsoin reittäni hetken aikaa ennenkuin rupesin viiltämään siihen syviä haavoja. Suihkusta valunut vesi alkoi muuttua punaiseksi ja minua alkoi huimaamaan. Kuulin vieläkin ukkosen jyrinän ja joka kerta painoin vain syvemmälle. Molemmat reiteni alkoivat olla täynnä haavoja joten vaihdoin käsiini. En kerennyt tehdä kuin kaksi haavaa ennenkuin kaikki pimeni.

-Noora
Olin tullut Hennalle käymään, koska emme olleet nähneet hetkeen. Katsoimme elokuvaa ja söimme herkkuja. Kun elokuva oli loppu katsoin puhelintani. Tommi oli yrittänyt soittaa 14 kertaa. Vittu... mulla oli ollut puhelin äänettömällä. Koitin soittaa takaisin monta kertaa, mutta ei vastausta. Onkohan jotain sattunut? "Anteeks Henna mun on pakko mennä! Tommi on yrittäny soittaa monta kertaa ja nyt se ei enään vastaa" sanoin nopeasti ja lähdin kohti eteistä. Henna tuli perässäni eteiseen. "Tottakai, mee vaan. Ilmottele mitä on käyny ja soita jos tarviit apua" Henna sanoi.

Juoksin autolleni kaatosateessa ja lähdin ajamaan äkkiä kotiin. Ajoin autolla kerrostalon pihaan ja lähdin juoksemaan rappusia ylös. Päästyäni ovelle kaivoin avaimet taskusta joilla avasin oven. Heitin kenkäni ja farkkutakkini äkkiä pois ja rupesin huutelemaan Tommia. Kuulin suihkun olevan päällä joten lähdin kohti kylpyhuonetta. Huomasin ettei ovi ollut lukossa joten avasin oven. Avattuani oven järkytyin. Näin Tommin makaamassa suihkussa tajuttomana ja verta oli joka puolella. Menin äkkiä Tommin luo ja koitin herätellä tätä, mutta mitään ei tapahtunut. Sammutin suihkun ja vedin Tommin syliini. Testasin pulssia ja se tuntui todella heikosti. Mulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kun soittaa hätänumeroon.

Lähdin ambulanssilla Tommin mukaan sairaalaan ja matkalla soitin veljelleni Miikalle jos hän voisi tulla tuekseni. Heti sairaalaan päästyä Tommi vietiin jonnekkin tutkittavaksi ja haavat tikattaisiin. Menin odottelemaan penkille ja nukahdin siihen.

Säpsähdin hereille, kun kuulin Miikan ja jonkun muun äänen vierestäni. Näin vieressäni Miikan ja edessämme oli joku lääkäri. "Missä Tommi on? Onks se kunnossa?" kyselin paniikissa. Miikka otti minut halaukseen ja lääkäri lähti. Pelkäsin heti pahinta. Kertoisi nyt jo! "Tommi on kunnossa ja me päästään katsomaan sitä" Miikka sanoi samalla silitellen selkääni. Huokasin helpotuksesta.

Pääsimme Tommin huoneen oven eteen. En vain uskaltanut mennä sinne. Entä jos se ei selvinnytkään ja Miikka vaan ei uskaltanut kertoa mulle. Hengitin syvään ja aukaisin oven. "N-noora" Tommi mutisi väsyneenä ja koitti hymyillä. Menin varovasti halaamaan Tommia. "Rakas mä säikähdin ihan hirveesti, kun mä löysin sut sieltä suihkusta" sanoin itkien. "A-ai sä siis löysit mut?" Tommi kysyi. Nyökkäsin. "Haluutteko olla hetken kahdestaan?" Miikka kysyi. Nyökkäsin jolloin Miikka lähti ulos huoneesta

"Miks sä teit nii? Mä luulin, että sulla meni paremmin? Oonko mä tehny jotain?" kysyin katse lattiassa. "Ei sä et oo tehny mitään. Mä vaan, tota ei se ollu mikään suuri juttu" Tommi vastasi. "En mä usko, että sä tekisit noin jostain pienestä. Muista, että sä voit kertoo mulle ihan mitä vaan" sanoin ja otin Tommia varovasti kädestä. Tommi huokaisi ja silitti varovasti kättäni. "Mä en oo kertonu sulle, mutta mä pelkään ukkosta. En mitenkään vähän vaan ihan hirveästi. Aina kun ukkostaa niin mä saan pahan paniikkikohtauksen" Tommi kertoi hiljaa. En ollut ajatellut mitään tälläistä. "Ja sä sait tänään sellasen ja mä en ollut auttamassa, jonka takia sä melkein kuolit" sanoin hiljaa. "Ei tää ollu mitenkään sun syy! Mä vaan olin unohtanu kattoa säätiedot. Yleensä mä meen Ollille kun ukkostaa, koska se osaa rauhoittaa mut. Nyt se vaan jotenki jäi katsomatta" Tommi sanoi ja veti minut haliin.

Tommi pääsee pois huomenna. Hänelle ehdotettiin osastolle menoa, mutta Tommi kieltäytyi ennenkuin lääkäri kerkesi sanoa lausettaan loppuun. Nyt Tommi nukkuu ja minä päätin jäädä sairaalaan yöksi hänen seuraksi vaikka hän nukkuu. En vain halua jättää häntä yksin. Päätin viedä Tommin huomenna sinne ajelulle mihin hän halusi ja menemme katsomaan myös auringonlaskua. Silitän varovasti Tommin poskea ja hymyilen. En tiedä miten oon saanut niin ihanan miehen mun elämään. Oon niin onnellinen, että päätin mennä juttelemaan sille silloin baarissa, koska nyt mä oon rakastunut.

Olin valvonut koko yön Tommin vierellä. En uskaltanut jättää häntä yksin. Olin soittanut töihin ja sanonut tulevani elokuun alussa takaisin koska selkäni oli jo niin hyvässä kunnossa, että pystyinsin tekemään töitä jo vaikka heti, mutta nyt pitää vielä huolehtia Tommista. Tommi alkoi vihdoin näyttää heräämisen merkkejä. "Huomenta rakas" kuiskasin ja annoin pienen pusun Tommin nenän päähän. Ai että rakastan tuota miestä. "Huomenta" Tommi mutisi väsyneenä. "Sä pääset jo kotiin. Mä oon hoitanu kaiken valmiiks" sanoin. "Kiitos rakas" Tommi vastasi.

-Tommi
Pääsimme kotiin ja päätin mennä heti vaan sohvalle makoilemaan. Noora meni käymään kaupassa ja sanoi tulevansa pian takaisin. Oli ihanaa kun Noora huolehti, mutta tavallaan toivoin etten olisi selvinnyt hengissä. Sain masennuslääkket ja mun pitäisi puhua Nooralle joka viikko ongelmistani koska en suostunut mennä terapiaan. Ehdottivat he myös osastolle menoa mutta siihen en ollut todellakaan suostumassa.

Noora tuli vihdoin takaisin ja laittoi nyt ostoksia jääkaappiin. Itse tuijotan mustaa telkkaria. Säikähdän kun Noora tulee eteeni. "Kulta? Onko kaikki hyvin?" Noora kysyy huolestuneen näköisenä. Huokaisin syvään ja nyökkäsin. "Voidaanko vaan makoilla loppu päivä yhdessä?" kysyin. "Tottakai rakas voidaan, mutta haluutko sä käydä suihkussa tai syödä jotain ennenkö me linnotaudutaan tähän sohvalle?" Noora kysyi. "En mä haluu. Mä haluun vaan sun lähelle" kerroin ja menin makaamaan sohvalle. Noora tuli päälleni puoliksi makaamaan ja laski päänsä rinnalleni. Avasin telkkarin ja rupesimme katsomaan 90 päivää morsiammena sillä telkkarista ei oikein muuta tullut.

"Noora kai sä tiesit, että mä rakastan sua?" kysyin hiljaa. "Kyllä mä Tomppu rakas tiedän ja mäkin rakastan sua valtavan paljon" Noora kertoi ja pussasi minua huulille. Jatkoimme ohjelman katsomista kunnes yhtäkkiä ovikello soi. Kuka siellä nyt oli?
____________________________