Every piece of shit

Luku 7

Tommi:
Niko ja Aleksi aikoivat kokeilla Joelin suhteen. Toivotaan, että heillä menee hyvin.
"Kiitti." Joel kiittelee. Lähdemme takaisin penkille. Joel tottakai tulee mukaan.
Aleksi avaa puhelimensa. "Mitä sä teet?" Joel kysyy "En tiiä." Aleksi vastaa.

Välkkä on loppunut ja menemme sisälle.
Menen Nikon kanssa Äikän tunnille. Joel menee jollekkin tunnille, en ole yhtään varma mille. Sitten Aleksi ja Olli menevät Biologian tunnille. Ja Joonas matikan tunnille. Kaikkien tunnit on siis paskoja tunteja.

"Mitä pitäs koulun jälkeen tehä?" Kysyn Nikolta "En tiiä. Mennää, vaikka jonnekki kaupungille pyörimään." Niko vastaa. Nyökkään. "No niin. Nyt ois sit Äidinkieltä." Tuominen sanoo. Empäs tiennyt tuota. Nyt meillä olisi ruokailu.

Tai no, enhän minä syönyt. Ai miks? Ruoka oli pahaa. "Tehtäskö tänään jotain?" Kysyn pöydässä. "Mennään, vaikka yhteen rantaan." Aleksi ehdottaa "Rantaan?" Joel ihmettelee "Joo joo. Mä ja Aleksi ollaan käyty yhel rannal joka viikonloppu. Sielt näkee kauniin auringonlaskun." Niko toteaa.

"Sopii mulle." Sanon "Pitäskö käydä sit kaupas hakeen jotain evästä sinne? Siel on sellanen kallioki jonne voijaan mennä." Aleksi sanoo "Okei." Olli ja Joonas sanovat. Kaikki kääntävät päänsä Joelin suuntaan.
"Mitä?" Tuo kysyy "Me ootetaan sulta vastausta." Selvennän "Aaa, kai se sopii." Tuo sanoo.

"Se on sit selvä. Koulun jälkeen sinne.. mikä ranta se muuten oli?" Kysyn "Tulkaa vaan meille kaikki neljältä nii mennää kaupan kautta sinne, voijaan Nikon kans viiä teijät sinne." Aleksi sanoo "Selvä." Joonas toteaa.
Koulu on loppunut ja menemme kotejamme kohti. "Moikka Tommi." Kuulen isän huutavan "Moi. Missä äiti?" Kysyn
"Töissä kuten aina?" Isä vastaa. "Mä meen sit kavereitten kans neljältä rantaan. Tuun sitte auringonlaskun jälkeen." Sanon.

"Niin myöhään? Meeksä Joonaksen, Joelin ja Ollin kans?" Isä kysyy "Joo. Ja viel Aleksin ja Nikon." Vastaan tuolle "Kiva et sä oot saanu uusia kavereita." Isä sanoo. Pyöräytän silmiäni ja menen omaan huoneeseen. Alan tekemään läksyjä. Pian kello näyttääkin jo 15.31. Päätän lähteä. "Mä meen nyt, moikka!" Huikkaan isälle. Läimäisen oven kiinni ennen kuin tuo kerkeää edes vastata.

Joel:
Kaikki saapuvat Aleksille. Tai siis, meille.
"Mennään eka hakemaan kaupasta jotain, mutta mitä?" Niko kysyy "Ostetaan.. makkaraa nii voitas käydä siellä makkaran paistos. Jos siellä siis on sellanen paikka missä voi paistaa makkaraa." Olli ehdottaa. Ei paha. "Siellä kalliolla on." Aleksi vastaa.

Hetken jälkeen saavumme kalliolle. Otimme myös tietenkin klabeja kotoota mukaan.
"Mä sytytän nuotion." Sanon. Alan värkkäilemään puita niin, että saisin ne sytytettyä. Viimein se onnistui.
"Tuli on valmis!" Huudan. Kaikki kerääntyvät nuotion ympärille.

Joonas:
Istun erään puun palika päälle. Niko istuu viereeni. Perhoset villiintyvät vatsassani.
"Tässä on kivan lämmin." Niko sanoo ja alkaa nojaamaan päällään olkapäähäni. Huomaan kaikkien virneet. Eli olen punainen kuin tomaatti. Hetken jälkeen on tullut jo hyvät hiillokset niin pääsemme syömään. Ja ostimme tottakai myös vaahtokarkkeja mukaan.

"Niko. Nukuksä?" Kysyn tuolta. Nikon silmät on kiinni ja hän tuhisee. Cute. "Niko. Nyt ois makkaraa tarjolla." Sanon ja työnnän makkaran tämän nenän eteen. Niko alkaa ilmeisesti heräilemään. "Oliko hyvät unet?" Kysyn. Niko taisi tajuta nukkuneensa olkapäätäni vasten ja täten lehahtaa ihan punaiseksi. Alamme kaikkin nauramaan.

"Tossa sulle toi makkara." Sanon ja onennan Nikolle paistamani makkaran. Kaikki virnuilevat Nikon suuntaan, kun tuo työntää sen suuhunsa. Nikolle nousee hymy huulille ja sitten tuo tekee edes takaisin liikettä makkara suussa. Kaikki repeämme nauruun.
Ai, että. Kavereitten kans on kyl parasta perseillä, sanokaa mun sanoneen.

Päätän alkaa paistamaan vaahtokarkkia. Ja minut tuntien tuo vaahtokarkki syttyy tuleen. Ja niinhän se syttykin. Niko antoi kuitenkin minulle omansa. Siis vaahtokarkin, ei mitään muuta. Vielä😏🫦

——————————————————————
Sanoja: 557