Luku 2

323 36 11
                                    

Joel:
Mitä vittua? Kaunisvesi tuli ja HALAS mua. Siis ollaan jätkien kans kiusattu sitä ja silti se halaa mua. Mistä nyt tuulee? Pian kuraattorin huoneen ovi avautuu. "Joel, tuu vaan." Tuo sanoo. Nousen ylös ja menen sisään. "Mistäs sä tänään haluisit puhua?" Kuraattori nimeltä Tuomas kysyy.

"No.. mulla on niinku ongelmana kiusata, niin haluisin siihen apua." Kerron "Okei, no ensiksi mä laitan sun kotiin viestin ja-"
"Ei. Älä laita. Mulla on kotona yhtä helvettiä. Äiti ja isä vaan juopottelee siellä. En mä voi mennä sinne saamatta turpaan. Sit siel on vielä mun pikkuveli, Oskar." Sanon "Aaa, sori. Mä laitan sen sijaan viestiä sossuille. Ne tekee asialle jotain." Tuomas sanoo.

Toivottavasti minua ei sijotettais mihinkään yhtä helvetilliseen perheeseen mitä nyt olen, jos minut edes sijoitetaan. "Ne tulee käymään tänään koulun jälkeen teillä." Tuomas kertoo. Nyökkään. "Takaisin asiaan. Onko sulla mitään erityistä syytä miksi sä kiusaat?" Tuomas kysyy "No.. mä kiusaan mun oman pahan olon takia ja puran sen muihin." Sanon.

"Niinhän se yleensä meneekin. Oisko sulla ketään läheistä jolle sä voit puhua sillon, kun mä en oo täällä?" Tuo kysyy "On mulla mun kaveri porukka." Mumisen "Pystytkö sä avautumaan niille?" "No.. ehkä." Sanon.
Tunnin jälkeen lähden takaisin luokkaan.
Kun astun sisään, niin kaikkien katseet kääntyvät minuun.

Olen ilmeisesti tämän koulun isoin ja pelottavin kiusaaja. Jee. Tunti loppui. Menen jätkien luokse. "Moikka." Sanon heille "Moi. Käviks sä siel Tuomaksen luona?" Tommi kysyy "Joo. Ja ette ikinä arvaa mitä tapahtu ku ootin sinne pääsyä." Sanon "No mitä?" Olli kysyy "Siis se Kaunisvesi tuli pokkana vaan halaamaan mua." Kerron. Kaikkien jätkien ilmeet ovat hämmästyneitä.

"Tuolla se onki. Oottakaa mä käyn siellä." Sanon ja lähden hölkkäämään sinne.
Otan Aleksian olkapäästä kiinni. "Mitäs se sillon oli?" Kysyn ja käännän tuon itseeni päin. Aleksi oli siis aikaisemmin selin minuun.

"Öö, haluaus. Etkö sä oo ennen halua saanu?" Aleksi kysyy "Älä viitti viisastella. Miks sä halasit mua?" Kysyn.
"Siks, koska sä tarviit halin." Aleksi sanoo. Läpsäsen tuota poskelle ja häippäsen.

Saavun kotiin. Vanhempani ovat taas aivan ämpärikännissä. "KaTo JoEl. TuU rUnKkAaN mUt TyYtYvÄiSeKs." Isä sammaltaa. Pudistan päätäni. "AlA tUlLa TaI oSkArIlLe Ei KäY hYvIn." Tuo uhkailee. Pudistan uusestaan päätäni. Ei tuo Oskarille mitään tekisi. Sitten saan nyrkin silmääni. Ai, että kun elämä on niin ihanaa. "JoEl! KoKkAaMaAn!" Äiti huutaa. Huokaisen ja kävelen keittiöön.

Samassa ovikello soi. Siellä oli sossut. Hetken kuluttua he veivät minut ja Oskarin pois. Onneksi. "Te tuutte asumaan hetkeks asumaan meidän tiloihin, kunnes teille löytyy sijoitus perheet." Sossu kertoo. Nyökkään.

Time skip: kaks päivää.

Minullekkin löytyi viimein sijoitus koti.
Oskar oli viety jo päivä aikasemmin toiseen perheeseen. Oli vaikeeta jättää Oskar.
"No niin. Mä vien sut nyt sinne." Sossu sanoo. Menemme autoon. Ajamme jonkun kaksi kerroksisen omakotitalon pihaan.

"Tässä ois sun uus koti. Heippa." Sossu sanoo ja kaartaa pois. Minulla on vain laukkuni. Kaikki paperityöt oli tehty jo aikaisemmin ja sossut kävi jo tutustumassa tähän perheeseen. Koputan. "Moi." Naisoletettu sanoo. Varmaan perheen äiti.

"Mä oon Sari." Tuo esittäytyy "Joel." Vastaan
"Mä oon Tero." Perheen isähenkilöksi olettamani tyyppi sanoo. "Tässä on meidän poika." Sari sanoo ja käytännössä työntää jonkun pojan keittiöstä. Järkytyin hieman.

Aleksi:
Meille tulee joku sijoituslapsi. Järkytyin kun kuulin nimen Joel. No, onhan tässä kaupungissa muitakin Joel nimisiä henkilöitä. Äiti työntää minut eteiseen. Se oli se sama Joel, joka kiusaa minua koulussa. No voi jee.

Joel:
Eli olen nyt vittu Aleksi Kaunisveden kanssa samassa perheessä. "Joel." Esittelen itseni niin kuin emme edes tuntisi toisiamme
"Aleksi." Tuo sanoo. "Pojat, jos ei haittaa niin teillä on nyt ainakin hetken sama huone.
Aleksilla on parisänky niin kyllä te siihen molemmat mahdutte." Sari kertoo. ET OO VITTU TOSISSAS!

Mä joudun nukkuun tyypin vieressä, ketä mä kiusaan. Voi kun on mahtavaa taas.
"Ei haittaa." Vastaan. Tottakai se oikeasti haittasi. On ilta. Menen Aleksin viereen tuon sängylle. "Koulussa et puhu KENELLEKKÄÄN, että me asutaan saman katon alla." Tiusakisen.

Aleksi:
"Älä huoli, en puhu." Tiuskaisen tuolle takaisin. Kello on jo 00.48. En saa unta.
En saa tässä mitään hyvää asentoa tässä.
"Älä saatana möyri." Joel sanoo "No anteeks, herran takia en saa tässä hyvää asentoa, jonka takia mun on pakko möyriä." Vastaan tuolle.

Joel huokaisee. Pian hän vetää minut kiinni itseensä. Naamani on tuon ylävartalossa melkein kiinni. "Uskallakki alkaa homoileen siinä. Saanko nyt nukkumis rauhan?" Joel kysyy. Mumisen. "Hyvä." Tuo sanoo ja jatkaa nukkumista. En yhtään epäilisi, vaikka olisin punainen kuin tomaatti.

——————————————————————
HOOSIANNAA PERSEEN KYRPÄÄÄÄ!
Sori, pikku serenaadi :D
Sanoja: 720

Every piece of shitTahanan ng mga kuwento. Tumuklas ngayon