Mä oon vaa nii hukas itteni kaa

194 11 0
                                    

⚠️TW⚠️

Aleksi:
(10 min aikasemmi)

Kävelimme Julian kanssa ulos luokasta.

Meillä oli ollut maantietoa joka oli aivan perseestä.

Tallustimme kohti ulko ovia kunnes kuulimme huudon takaamme.

"Aleksiii" Joku huusi.

Käännyimme ympäri ja tämä joku oli Matti... kukas muukaan.

"Mennää vaa ulos" Julia sanoi minulle.

Lähdimme kävelemään mutta nyt ripeämmin kohti ovia.

"Hei hei tää on aika ilkeetä et ette vastaa mulle" Matti sanoi loukkaantuneella äänellä.

Muut pojat Matin ympärillä alkoi nauramaan.

Vituttava nauru tai no enemmänkin räkätystä.

"Painu vittuun" huusin Matille.

"Aijjai nyt pikku Aleksi teki virheen" Matti sanoi.

Aloimme kuulemaan juoksu askelia takaamme ja sitten tunsin tönäisyn selässäni.

Horjahdin eteen päin ja astuin vinoon jonka takia kaaduin.

Nauru taas alkoi.

Julia:

Aleksi kaatui juuri maahan suoraan kyljelleen.

"Aleksi ooks sä kunnossa" kysyin hätääntyneenä kun menin tämän viereen kyykkyyn.

"Julia rakas älä ny sä noi alas vajoo et Aleksii alat auttaa" Matti nauroi.

"Mikä vitun rakas" sanoin ja nousin ylös ja lähdin kävelemään Mattia kohti.

"Oho muijja sekoo" Matti nauroi päin naamaa.

Menin aivan lähelle Mattii niin että melkein nenämme koskettivat toisia.

Olin siinä hiljaa ja katsoi Mattia murhaavasti.

"Haista vittu" sanoin vain ja lähdin pois Aleksin luokse joka oli päässyt ylös maasta.

"Mennään" Sanoin tuolle ja otin hänen kädestänsä kiinni ja lähdin kohti ovia.

Takanamme kuului vain räkätystä ja puhumista.

Saavuimme oville kunnes Matti juoksi Aleksin kiinni ja otti tämän repun.

"Anna se tänne" Aleksi sanoi vaisusti.

Tiesin hyvin että Aleksia pelottaa.

"Tuu hakee muru" Matti sanoi ja vinkkasi silmää Aleksille.

Aleksi seisoo vain paikallaan jolloin päätin mennä tämän ohi hakemaan hänen reppunsa.

Otin repusta kiinni ja vetäisin sen kaikella voimalla ja onnistuin saamaan sen itselleni.

"Kiitos" Sanoin Matille ja käännyin pois ja lähdimme ulos jossa muut odottivat meitä.

Olli:

"Mitä toi äskönen oli?" Joonas kysyi.

"En tiiä nää kusipäät vaa vittuilee" Julia vastasi.

Lähdimme kävelemään meille.

Olin Aleksin kanssa vähän kauempana muista.

"Ooks sä okei?" kysyin tuolta

"En ymmärrä miten sä jaksat huolehtii musta" Aleksi sanoi vaisuna.

"Tietenki mä jaksat oot mulle tärkee ja-" olin sanommassa kunnes tajusin mitä olin sanomassa.

Ei se vakavaa oo, kai?Where stories live. Discover now