I have a side I couldn't let you see // Olli x Joonas

2. Vittu mikä uuni

Joonas

Herään auringonpaisteeseen, ja nostan puhelimen sohvan vierestä. Näköjään nukahdin taas sohvalle. Puhelimen kello näyttää 13:01. Ei helvetti, nukuin vähän liian pitkään ja mun pitäis olla keskustassa kolmelta. Kävelen kylppäriin ja katson peiliin. Jumalauta mä näytän darraselta, vaikka ei ees oo darraa. Päätän mennä suihkuun ja yrittää sen jälkeen hinkata meikkejä pois.

Istun sängylleni huppari ja shortsit päällä. Jotenkin on sellanen olo, etten jaksais yhtään mitään just tänään. En kuitenkaa haluu pilaa jätkien fiilistä joten kerään lattialta vaatteita, mitä otan mukaan. Vaihdan vaatteet, koska en haluu mennä laivalle sen näkösenä että oon jo valmiiks darrassa. Noni nyt kun mulla on siistit vaatteet nii voin mennä aamupalalle, vaikka mennään jätkien kaa syömään ennen laivalle menoa. Otan pakastimesta valkosipuli-yrttipatongin ja laitan sen uunipellille. Jos laitan uunin 225 asteeseen niin eiköhän se kohta lämpee. Vittu mikä uuni, toi perkele ei suostu aukeemaan millään. Onko nyt niin vitun vaikee aueta. Potkaisen uunia, luukku aukeaa ja laitan patongit sinne. Joku päivä mä vielä ostan uuden uunin ton perkeleen tilalle, se on lupaus.

Istun peilin edessä meikit kädessä, tuntuu että kaikki olis pysähtyny. Tosiasiahan on, että laivat ei oo mun juttu koska menetin mun pikkusiskon laivalla, se kiipeili jossain kaiteella ja tippu mereen. Damn, vittu mulla on ikävä sitä vaikka toi tapahtu jo kolme vuotta sitte. Ainii helvetti ne patongit, juoksen keittiöön ja avaan vittuilevan uunin -joka muuten aukee tällä kertaa ekalla yrittämällä- ja nostan uunipellin pois. Laitan patongit lautaselle jäähtymään ja menen meikkaamaan.

Olli

Voi helvetti, mulla alkaa olee jo kiire. Avaan ulko-oven ja nostan ruokakassin pöydälle, jonka jälkeen alan purkamaan sitä. Pitäiskö mun juoda tänään laivalla vai pysyä selvinpäin, en oo yhtään varma asiasta. Joel ja Joonas vetää perseet ja alkaa painimaan jossain diskossa, sen tiiän. Olis kyllä hyvä jos edes yks olis mun kaa selvinpäin niin olis helppo pitää huolta muista. Vittu, kello on jo 14:15, mulla on alle tunti aikaa pakata. Heitän reppuun muutamia vaatteita ja perus hygieniajuttuja, koska en voi olla varma onko laivalla esim. hammasharjoja tai sellasta. Missäköhän mun kangaskassi on? Eiku aa se on varmaan keittiössä, laitan sinne kaikki ruuat. Kun saan repun pakattua, kävelen keittiöön ja nostan kangaskassin ja ruokaostokseni pöydälle. Laitan kangaskassiin neljä suolapähkinäpussia, irtokarkkipussin, kaksi isoa vichy-pulloa ja paketin buranaa mahdollista darraa varten. Eiköhän siinä ollu kaikki, ja laivalta saa perus sipsejä yms.

Mun pitää olla vartin päästä keskustassa, koska pakkaamiseen meni vähän kauemmin aikaa. Voisin laittaa jätkille viestin et missä vaiheessa niitten pakkaus on. Nyt kuitenki lähden keskustaa päin, sovittiin poikien kaa että etitään ruokapaikka ja käydään syömässä ennen terminaaliin menoa.

Joonas

Vittu, miten mä jätän aina kaiken viimetippaan. En löydä mun buranaa mistään ja tarviin sitä mukaan. Kaupassaki ois pitäny käydä koska laivalla on niin helvetin hintavaa ruokaa. No, jos pitää jotain positiivista keksii niin kerranki juhannuksena on aivan loistava ilma, auringossa varmaan jotain +30 astetta. Nyt pitäis olla kaikki pakattu, mitä kello ees mahtaa olla. Kaivan puhelimen taskusta ja tajuan että oon pahasti myöhässä aikataulusta. Mitkäköhän kengät laittaisin tänään... Nyt ei vittu oo aikaa tähän, vanssit saa nyt mennä kun on niin lämmin ulkona. Heitän maiharit vielä matkalaukkuun ja suljen sen, nappaan farkkutakin naulakosta, otan aurinkolasini ja nyt voin lähtee keskustaan päin. Helvetti, avaimet melkein unohtu. Nappaan matkalaukun käteeni ja kävelen portaat alas ja lähden kohti keskustaa. Matkalla tekstaan pojille, että oon tulossa mut kusin aikataulun koska nukuin pommiin.

skipataa siihen ku Joonas pääsee keskustaan

"Heei sieltä meijan herra hattarapää tuleekin" Joel huudahtaa kun lähestyn muuta porukkaa. "Sua saa aina odottaa" Niko sanoo ja virnistää. "Noni nyt pitäis päättää minne mennään syömään" sanon ja yhtäkkiä kaikki alkaa puhua. Voi vittu kun noi ei osaa päättää mitään... "Hei pitäiskö mennä Kamppiin, siel on ainakin sushia ja burgeripaikkoja, varmaan jotain pizzaakin saa" Tommi -eli meidän kaikkien järjen ääni- sanoo. Kaikki toteavat idean hyväksi ja lähdemme kävelemään kohti Kamppia.

// Noniin tässä ois kakkosluku tähän kirjaan! Toivottavasti edes joku jaksaa lukee tätä, vaikka omaks ilokseni vaan kirjotan :') Yritän pitää tulevat luvut alle tuhannessa sanassa kun sit niitä on kivempi lukee, ainaki omasta mielestä siis :D Keksin kans lähiaikoina tälle kirjalle jonkun nimen, alkais jo olla aikaki :'D Yritän julkasta joka toinen tai joka kolmas päivä uuden luvun! (Joskus jos jaksan nii peräkkäisinä päivinä)