11.

93 11 1
                                    

Timeskip 3h.

Olli

Olen ollut kotona valmistautumassa bileisiin jonkin aikaa ja bileet alkavat tunnin päästä. Lupasin mennä Aleksin kanssa yhtä matkaa, koska hän ei tiedä, missä Niko ja Joona asuvat. Minä taas olen tuntenut Nikon lapsesta asti, joten tunnen hänet hyvin. Päälläni on siniset reikäfarkut ja valkoinen t-paita. Suihkutan itseeni vielä hieman hajuvettä ja lähden soittamaan Aleksille.

---

Lopetin puhelun Aleksin kanssa. Laitan mopokypäräni päähän ja astun pihalle. Lähden hakemaan Aleksia.

---

Saavumme Joonan luokse. Musiikki kuuluu lujana pihalle asti ja voi jopa tunte lattian tärisevän. Vilkaisen Aleksia. Hän näyttää hieman pelokkaalta. Tartun poikaa kädestä kiinni ja hymyilen hieman. Tunnen perhossuvun hyppivän vatsassani. Aleksi hymyilee minulle takaisin. 

-

Aleksi

Kävelemme sisälle rakennukseen. Kaijuttimista kuuluu kovalla äänellä musiikkia. Katson ympärilleni. Talo on melko suuri. 

Olli kävelee takaani ja tonäisee leikkisästi olkapäähän. 

"Mennään", Olli sanoo ja nyökkään. Lähden kävelemään hänen peräänsä muiden luokse. Joel heittää Ollille heti bissen ja minulle toisen. Pyörittelen tölkkiä hetken käsissäni, kunnes päädyn avaamaan sen. Otan pienen hörpyn. Se ei ollut hyvää. 

---

Ilta oli kulunut melko nopeasti. En ollut juonut yhtä paljon kuin muut, mutta huomasin päässäni oudon tunteen, jota en ennen ollut tuntenut. Minulla oli hauskaa ja Olli näytti syötävän hyvältä. 

-

Olli

Ei mitään tietoa paljonko kello on. Vilkuilen ympärilleni enkä näe Aleksia. Nousen sohvalta, jonka vieressä pelasimme juuri totuutta vai tehtävää. Kävelen ympäri alakertaa hetken aikaa ja suuntaan sitten yläkertaan. Yhdessä huoneessa ovi on raollaan ja näen sieltä tulevaa valoa. Raotan ovea hieman lisää ja katson huoneeseen. Siellä istuu Aleksi. 

"Hui älä säikyttele!" Aleksi lähes kiljaisee ja laittaa käden rintansa päälle. "Oon pahoillani", naurahdan ja menen istumaan Aleksin viereen. Ympärillemme laskee hetken hiljaisuus. Käännyn katsomaan Aleksia kohti. En voi muuta kuin hymyillä. 

Aleksin kauniin siniset silmät kääntyvät katsomaan minua kohti. Mitä tapahtuu?  Nostan kättäni ja lasken sen Aleksin poskelle. Siirryyn lähemmäs häntä ja suljen silmäni. Tunnen hänen hengityksen lähelläni.

Me suutelemme. 

---

Sanoja 297. 

Joutsenet <3 // oleksiDonde viven las historias. Descúbrelo ahora