Please someone tell me why || Olli x Tommi

6. "Kaduttaako sua?"

Tommi

Silittelen kainalossani suloisesti nukkuvan Ollin poskea. Elokuva oli jäänyt meidän osaltamme kesken ja ilta oli päättynyt upealla tavalla. Ei siitä sen enempää..

Ilta ja yö olivat kieltämättä olleet täydellisiä, mutta siltikin jokin tuntui väärältä..

Tuntuu, kuin olisin käyttänyt hyväkseni Ollin surua ja pakottanut tuon johonkin. Vaikka ihan itse näytti herra leikkiin mukaan lähtevän. Silti sisälläni velloo syyllisyyden tunne. Toivon todella ettei Olli ajattele asiaa niin, että olisin käyttänyt hänen suruaan hyväkseen..

Ravistan hieman päätäni. Yliajattelu ei kuulu tapoihini, mutta jonain hetkinä se vain tahtoo tiedottaa olemassaolostaan ja puskee pintaan. Jätetään kuitenkin yliajattelun jalo taito meidän Aleksille.. Ja Joelille..

Nousen varovasti sängystä ja yritän olla herättämättä tuota nuorempaa suloisesti tuhisevaa kiharapäätä. Vedän lattialta eiliset vaatteet päälleni ja lähden huoneesta sulkien oven hiljaa perässäni. Kävelen keittiöön ja ensimmäisenä laitan kahvin tippumaan. Aamuhan ei ala ilman kupillista kahvia, piste. Sen jälkeen tallustelen vessaan.

Vessasta tultuani tallustelen takaisin keittiöön. Nappaan kaapista mukin ja kaadan siihen tuota höyryävää nestettä, jota myös kahviksi kutsutaan. Istun keittiönpöydän ääreen juomaan kahviani ja alan selata puhelinta. Menee hetki, kunnes kuulen makuuhuoneen oven avautuvan. Käännyn katsomaan oven suuntaan ja näen bändimme basistin tallustelevan kohti keittiötä makeasti haukotellen.

"Huomenta. Siinä on kahvia jos otat", sanon nuoremmalle kääntäen katseen taas puhelimeeni. Saan vastaukseksi jotain epämääräistä muminaa ja pian Olli istuukin minua vastapäätä kahvikuppi kädessään. Vilkaisen tuota edessäni istuvaa miehenalkua, joka hörppii kahviaan ja näyttää mietteliäältä.

"Tota.. mitä eilen tapahtu?", Olli kysyy pian. Kurtistan hieman kulmiani. Eikö hän muka muista?

"No siis.. katottiin leffaa ja se sit vähän jäi", vastaan. Olli katsoi minua mietteliäänä, josta arvaan heti mitä hän miettii. Nyökkään vain vastaukseksi. Kyllä, leffailtamme päättyi juuri siihen mitä arveletkin.. mutta en kyllä valita.

"Kaduttaako sua?", Olli kysyy minulta hiljaa ja voin kuulla ujoutta hänen äänessään. Miksi minua kaduttaisi? Illan tapahtumat olivat mielestäni täydellisiä. Eikä kyllä seurassakaan valittamista ollut.

Pudistan päätäni ja katson Ollia. "Kaduttaako sua?"

Katson Ollia ja huomaan tuon kasvoilla hennon punan, mutta myös jotain muutakin mitä en osaa tulkita. Pelkoa? Jännittyneisyyttä? Ujoutta? Ei sun ainakaan mun seurassa ujostella tarvinnut..

Hetken päästä Olli pudistaa päätään edelleen hieman jännittyneenä. Kurtistan kulmiani.

"Merkkasko se sulle jotain?", päätän kysyä.

Hetken aikaa on ihan hiljaista ja Olli vain katsoo alas lattiaan. Pian tuo kuitenkin nyökkää pienesti, josta yllätyn. Voiko tämä olla todellista? Pitääkö pitkäaikainen ihastukseni minusta?

"M-mä pidän susta..", Olli sanoo hyvin hiljaa, mutta kuitenkin kuulin sen. Okei mitä täällä tapahtuu? Ihastukseni juuri paljasti pitävänsä minusta.

Nousen tuoliltani ja kierrän pöydän toiselle puolelle kyykistyen Ollin eteen. Laitan pari sormea nuoremman leuan alle ja nostan tuon katseen itseeni. Uppoudun taas noihin upeisiin silmiin, jotka tapittavat omiani. Ne ovat kauniit. Olli on kaunis.

Lähenen Ollin kasvoja pitäen katseeni koko ajan hänen silmissään. Pian katkaisen välillämme olevat sentit ja painan huuleni Ollin vastaaville. Ne ovat pehmeät. Täydelliset.

Näykkäisen Ollin alahuulta, jolloin hän raottaa suutaan päästäen kieleni tekemään sinne tutkimusmatkaa. Nostan käteni Ollin niskaan ja tuo laittaa kätensä hiusteni sekaan. Hetken päästä joudumme irrottautumaan, kun happi meinaa loppua. Katsomme toisiamme silmiin hymyillen pienesti.

"Mäkin pidän susta", hymyilen Ollille. Nuoremman hymy levenee ja se saa minunkin kasvoille leveämmän hymyn.

"Mitä me nyt siis ollaan?", Olli päättää kysyä.

Niin, mitä me ollaan? Haluaisin tietenkin kutsua tuota komeaa basistia poikaystäväkseni, mutta samalla pelkään. Pelkään, että ystävyytemme kärsisi jos olisimme jotain enemmän. Pelkään, että tämä tulee liian äkkiä. Ja entä bändi? Miten mahdollinen ero vaikuttaisi bändiin? Ja miten fanit ottaisivat tämän? Minä ja Olli ei olla se fanien ensimmäinen shippaamisen kohde. Ainahan fanit puhuvat Ollista ja Aleksista.. Onko tämä järkytys faneille, kun yleinen pari ei olekaan yhdessä? Mitä sanoinkaan siitä yliajattelemisen jättämisestä muille..

"Entä jos katotaan rauhassa mihin tää etenee? Ei lyödä vielä lukkoon mitään", ehdotan ja saan Ollilta tähän myöntävän vastauksen. Hymyilen ja istun tuolille vetäen basistin syliini. Tuo nojaa päänsä rintaani ja voin tuntea tuon onnellisen ja leveän hymyn rintaani vasten. Olli on suloinen.

Sanat: 623

En oo taaskaa ite ihan tyytyväinen tähän osaan, mutta koitin saada tätä vähän mielenkiintosemmaksi ja että tässä nyt tapahtuis jotain, toivottavasti piditte :3