Please someone tell me why || Olli x Tommi

5. "Virheetön enkeli"

Tommi

Olimme jätkien kanssa keittiössä juomassa kahvia ja nauramassa joillekin meidän omille jutuille. Katsahdin kelloa. Olli on nukkunut jo kaksi tuntia. Pitäisi varmaan käydä katsomassa hänen vointinsa.

Nousin ylös tuoliltani huikaten muille käyväni katsomassa Ollin voinnin. Suuntasin treeniksemme oleskeluhuoneeseen ja näin Ollin vieläkin nukkumassa sohvalla. Istuin sohvan reunalle ja katsoin nukkuvaa basistia. Tuo tuhisi rauhallisesti. Nostin varovasti käteni tuon hiuksiin ja silitin. Täydellinen poika.. virheetön enkeli.

Pian sohvalla tuhiseva miehenalku alkoi availemaan silmiään. Siirsin käteni pois tuon hiuksista ja samassa Olli kääntyi katsomaan minua.

"Mikä olo?", kysyin rauhallisesti.

"Väsyny.. mutta hyvä", Olli vastaa väsyneellä äänellä.

Hiljaisuus laskeutuu yllemme ja uppoudumme katsomaan toisiamme suoraan silmiin. Olen ihan lumoutunut noihin basistin suloisiin silmiin. Niin kauniit..

Siirryn lähemmäs Ollia ja katseeni alkaa harhailla tuon silmien ja huulten välillä. Ollin katse vain harhailee silmissäni ilmeisesti koittaen tulkita mitä on tapahtumassa.

Kumarrun hieman Ollia kohti niin, että huultemme välissä on enää muutama sentti. Olen juuri kirimässä viimeisetkin sentit välillämme, kunnes aikeeni pysäyttää tuttu ääni.

"Heräskö Olli?", kuulen Joonaksen äänen keittiöstä.

Menen nopeasti kauemmas Ollista. Voi vittu Porko sun kans..

"Juu, heräshän se", vastaan Joonakselle.

"M-mä taidan lähtee kotiin", Olli vastaa ja nousee istumaan sohvalla.

Jos Olli luulee, että oon sen yksin kotiin päästämässä tuossa mielentilassa niin meni kyllä veikkaus pahasti harhaan. Tänään aiemmin jo avautu tuskastaan ja itki sitä pois. Sehän voi tehä mitä vaan, jos se jää yksin..

"Älä kuule luulekaan, että päästän sut tuossa kunnossa kotiin. Tuut mun luo ainaki täksi yöksi", vastaan Ollille.

"Mut-"

"Ja se ei ollu kehotus vaan käsky", jatkan. 

Olli miettii hetken, kunnes nyökkää ja nousee sohvalta suunnaten eteiseen. Hymyilen pienesti itsekseni. Nousen myös sohvalta ja käyn vielä keittiössä ilmoittamassa muille lähtevämme kotiin. Suuntaan sitten eteiseen pukemaan takkini päälle ja vedän hieman jo kuluneet kengät jalkaani. Pitäisi varmaan jo uudet käydä ostamassa..

.

.

.

.

Saavumme kerrostaloni pihaan ja parkkeeraan auton paikalleni. Sammutan auton ja käännän katseeni Olliin. Basisti on koko matkan ollut hiljaa ja tuijotellut ikkunasta ulos ohikiitäviä maisemia.

Irrotan turvavyöni ja avaan auton oven nousten autosta. Kierrän auton toiselle puolelle ja avaan pelkääjän paikan oven. Pian Olli havahtuu takaisin tämän planeetan päälle ja irrottaa turvavyönsä nousten autosta. Hymyilen hieman ja suljen auton oven painaen ne lukkoon. Lähden kohti kerrostalon alaovea Ollin seuratessa perässä. Vedän ovenkahvasta ja kiitän luojaa, että alaovi oli vielä auki vaikka olikin jo aika myöhäinen ilta. En olisi jaksanut alkaa säätää avaimien kanssa..

Päästän Ollin ensimmäisenä sisään rappukäytävään ja menen itse perässä. Hissikin oli nähtävästi jo sopivasti alimmassa kerroksessa. Menimme ahtaaseen hissiin ja minä painoin oikean kerroksen nappia, jolloin hissi nytkähti liikkeelle. Katsahdin Ollia, joka katsoi itseään hissin peilistä korjaten hiuksiaan. Ei mun koti sentään mikään muotitalo ollut. Ihan hyvin voit tulla sinne kuinka sekaisilla hiuksilla tahansa.

Hissi saapuu sitten perille oikeaan kerrokseen ja suuntaamme kotiovelleni. Etsin nipusta oikean avaimen ja työnnän sen lukkoon, jolloin ovi napsahtaa auki. Päästän Ollin ensin kotini pieneen eteiseen ja seuraan itse perässä vetäen oven kiinni. Huomaan Ollin jäävän tuijottamaan minua, kun otan kenkiäni ja takkia pois. Kohotan kulmaani kysyvästi.

"Kaikki hyvin?", kysyn tuolta minulta lyhyemmältä ruskeahiuksiselta mieheltä. Olli havahtuu transsistaan vastausta antamatta ja alkaa riisua ulkovaatteitaan. Olinko näkevinäni tuon poskilla hennon punan?

Naurahdan pienesti ja jätän avaimeni eteisen pöydälle suunnaten sitten keittiöön. Olin automatkan aikana saanut sen verran tuosta basistista irti, että nuorempi oli suostunut katsomaan elokuvaa kanssani, joten alan tehdä meille leffaevääksi popcorneja. Otan myös viinin kaapista ja kaadan sitä kahteen lasiin. Olen vähän vakoillut Ollin viinivarastoa ja tiedän, että tämä on hänen lempi viiniään. Itsehän en viinistä niin piittaa, mutta kyllä sekin menee. Varsinkin, kun on hyvää seuraa.

Kaadan valmiit popcornit kulhoon ja vien sen olohuoneeseen. Haen keittiöstä vielä myös viinilasit ja istun sitten sohvalle antaen toisen lasin Ollille. Tuo ottaa viinilasin vastaan hymyillen pienesti. Tuo maistaa viiniä ja näyttää yllättyneeltä.

"Ooks sä stalkannu mua vai miten oot osannu ostaa just oikeen viinin?", basisti kysyy huvittuneena.

"Ehkä se on vaan joku mun salainen taito", vastaan ylpeillen ja saan taas hennon punan aikaan basistin poskilla. Hymyilen. Olli on niin suloinen.

Avaan television ja menen Netflixiin antaen kaukosäätimen Ollille.

"Sä saat valita leffan. Mikä vaan kelpaa", sanon. Olli näyttää innostuneelta ja nappaa kaukosäätimen kädestäni. Pian tuo on löytänyt jonkun leffan ja heti sen nähtyäni kadun sanojani, että mikä vaan kelpaa. Leffa näyttää joltain ällösiirappiselta rakkauselokuvalta. Noh, itsepä minä lupasin, että mikä vain käy..

.

.

Leffaa on kulunut jo jonkin aikaa enkä ole yhtään keskittynyt ruudulla pyörivään draaman kaareen. Käännän katseeni Olliin, jonka silmät ovat nauliintuneet kiinni televisioruutuun ja tuo seuraa elokuvaa keskittyneenä. Tuo kuitenkin huomaa katseeni ja kääntää päänsä minun suuntaan. Siinä hetkessä taas kaikki muu katoaa ympäriltä ja uppoan syvälle noihin suloisiin silmiin. Pian huomaan, että olen tajuamattani hinautunut lähemmäs Ollia ja nyt huulemme ovat vain senttien päässä toisistaan. Hetken katselemme toisiamme silmiin, kunnes tunnen nuo pehmeät huulet omillani. Vastaan suudelmaan varovasti ja samaan aikaan tuntuu, että vatsassani on käynnissä perhosten sukukokous. Vien käteni Ollin niskaan ja kaadun makaamaan sohvalle vetäen tuon mukanani makaamaan.

Voiko tätä täydellisempää hetkeä enää olla?

Sanat: 810