Mitä vittua te teette!" huudan heille. Yksi pojista lähtee kävelemään luokseni. "Sori sori toi pallo vähä lähti!" hän tulee luokseni pahoitellen. Olen juuri alkamassa vittuilla pojalle tämän osumatarkkuudesta, mutta kun nostan katseeni pallosta, en...
Herään iphonen ärsyttävään herätysääneen. Vilkaisen kelloa, joka näyttää olevan puoli 7. Normaalisti torkuttaisin herätystä ainakin 20minuuttia, mutta tänään ei ollut sitä vaihtoehtoa. Tänään alkaisi lukio ja halusin näyttää hyvältä ensimmäisenä päivänä. Raahaudun vaatekaapille ja etsin sieltä vaatteet, jotka olin valinnut jo edellisenä iltana. En halunnut ottaa riskiä, että asukriisi iskisi juuri kriittisellä hetkellä. Oli tulossa jälleen todella lämmin päivä, joten olin päätynyt revittyihin farkkuihin ja mustaan oversize t-paitaan.
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
Pukeutumisen jälkeen istun meikkipöytäni ääreen ja alan meikata. Päätän pitää meikin kevyenä, koska en halua meikkieni valuvan pitkin naamaa, jos sattuisin kuumuuden takia hikoilla. Taivutan ripset ja laitan ripsaria. Onneksi omistan luonnostaan pitkät ripset, joten tekoripsille ei ole mitään tarvetta. Teen vielä kulmat ja pyyhkäisen hieman huulikiiltoa huuliini. Pujotan muutamat sormukset sormiini ja laitan pari korua kaulaan. Lopuksi suoristan vielä hiukseni ja kaikkien yllätykseksi en edes polta itseäni. Katson peiliini ja hymyilen tyytyväisenä. Peilistä katsoo takaisin kaunis ja itsevarma muija. Käyn vielä pesemässä hampaat, Jonka jälkeen suuntaan alakertaan keittiötä kohti. Äitini ja veljeni Eeli istuvat jo pöydän ääressä aamupalaa syöden. Isä on ilmeisesti lähtenyt jo töihin. "Oho en olis uskonu et säki pääset ylös näin aikaisin" Eeli sanoo ilkikurisesti. "En mäkään olis uskonut et sä pääset joskus kasiluokalle, mut täs sitä vaan ollaan." Vittuilen takaisin. Oikeasti minun ja Eelin keskinäinen vittuilu kertoo vain siitä, että välitämme toisistamme. Kävelen jääkaapille ja löydän sieltä jotain smoothieta. Hörpin juomani nopeasti seisten ja laitan lasin tiskikoneeseen. "Mihin sulla nyt noin kiire on?" äiti kysyy kohottaen katseensa lehdestä. "Airi on täällä 5minuutin päästä ja lupasin olla valmiina lähtöön, kun se tulee."Huikkaan portaista. "Okei no hyvää koulupäivää ja muista pysyä erossa ongelmista." "Joo joo" Nappaan kypärän ja repun huoneestani ja sitten suuntaan eteiseen. Laitan jordanit jalkaani ja vedän kypärän päähän. Normaalisti en käytä jordaneita ajaessani, mutta tänään haluan laittaa ne kouluun. Pääsen juuri kotarin selkään, kun Airi kaartaa pihaamme. Lähdemme heti kohti koulua, koska haluamme olla ajoissa. Jätämme pyörämme lukion parkkipaikalle, joka on jo täynnä oppilaiden menopelejä. "Jännittääkö sua? Airi kysyy kävellessämme kohti pääovia. "No eipä oikeestaan. Eiks meillä oo tällä ekalla tunnilla kemiaa?" "No ainakin lukkarin mukaan. Ja siinä wilmaviestissä sanottiin et tunnin alkaa heti normaalisti." "Mä en jaksais yhtään keskittyy vielä mihinkään kemiaan" Valitan. "Jep sama täällä." Airi jatkaa. Keskustelumme katkeaa, kun astumme ovista sisään. Vilkuilemme ympärillemme nähden vain vieraita kasvoja. Lähdemme harhailemaan ympäri käytäviä etsien kemianluokkaa. Onneksi varasimme tähän aikaa. Noin 10minuutin etsinnän jälkeen löydämme lopulta oikean luokan 2.kerroksesta. Luokan ovi on auki ja menemme sisään. Luokka on melkein täynnä, mutta takarivissä on sopivasti muutama vapaa paikka. Juuri ennen opettajaa luokkaan tulee vielä yksi oppilas. Hetken etsittyään hän huomaa vapaan paikan takarivissä vieressäni ja tulee luoksemme. "Moi mä oon Helmi." Tyttö esittäytyy ystävällisesti. "Moikka mä oon Janette ja täs on Airi." Esittelen meidät Helmille. "Oikeesti nää aikaset aamut ei oo yhtään mua varten." Hän valittaa. "Joo sama tääl" yhdyn valitukseen. "Mä en tajuu teitä, aamut on just parhaita." Airi väittää. Alamme väitellä aiheesta, kunnes huomaamme opettajan saapuneen luokkaan ja kaikki muut istuvat hiljaa. "Jos vain neideille sopii, aloittaisimme tunnin." Vanha koiran näköinen mies sanoo edestä. "Joo siitä vaan." sanon ja yritän estää itseäni nauramasta miehen ulkonäölle. Mies jakaa meille kirjat ja alkaa heti paasata erittäin väsyttävästi kemian kaavoista. Joudun pinnistellä pysyäkseni hereillä. Aikaiset aamut eivät todellakaan sopineet minulle. Vuodelta tuntuneen ajan jälkeen kello viimein soi. "Mitä teillä on seuraavana? Mulla on äikkää." Helmi huokaisee kyllästyneenä. "Mullakin on äikkää." Airi sanoo innostuneena. "Voi vittu mulla on matikan tuplatunti." Sanon ja masennun vielä hieman lisää. "Mut hei onhan siinä tuntien välis ruokailu, niin nähdään ruokalas." Airi yrittää lohduttaa. "Niin kai." Lähden raahautumaan kohti matikan luokkaan, jonne löydän yllättävän nopeasti. Menen takarivin perimmäiseen nurkkaan ja kaivan puhelimeni esille. Liian nopeasti opettaja saapuu paikalle. "Hei olen Jaana Kuismanen." nuori nainen aloittaa hieman liiankin innokkaasti. "Nouskaahan kaikki ylös. Minä olen tehnyt teille istumajärjestyksen." Jaana jatkaa. C'moon miks lukiolaisilla pitää olla joku hemmetin istumajärjestys. Valitan mielessäni. Jaana alkaa luetella nimiä ja minun paikkani on onneksi juuri se samainen nurkka, jossa olen jo valmiiksi. Istun alas ja syvennyn jälleen puhelimeeni. Havahdun nykyhetkeen, kun luokan ovelta kuuluu kovaa koputusta. Jaana avaa oven ja luokkaan tulee sisään 3 poikaa naureskellen. "Jasper Solanko, Aaro Luoma ja Viljami Meriluoto. Miksi tulette myöhässä?" Jaana alkaa tivata ankarasti. En kuule poikien vastausta. Tuijotan vain luokan edessä seisovaa kiharahiuksista poikaa. Voiko tosiaan olla, että se Viljami, jonka tapasin kesällä rannalla, on nyt samalla matikankurssilla kanssani. Lopetan tuijottamisen ennen kuin joku huomaa. "Eli Jasper ja Aaro istuvat tuolla" Jaana osoittaa pöytää luokan keskivaiheilla. "Ja Viljami menee tuonne Janeten viereen." Jaana jatkaa ja osoittaa paikkaa vieressäni. Viljami istuu viereeni ja vilkaisee minua. "Wait a minute, sähän oot se Janette, joka pelas meidän kans kesällä rantalentistä." "Jep sama tyyppi." Virnistän. Keskustelun alkumme keskeyttää Jaanan ääni "Eli nyt saatte 5minuuttia aikaa tutustua vieruskaveriinne, koska tulette istumaan tämän henkilön vieressä koko kurssin."
Alamme juttelemaan niitä näitä ja pian keskustelu kääntyy kaksipyöräisiin. Ehdimme jauhaa niistäkin hyvän aikaa, kun Viljami kysyy: "Btw löytääkö sut snäpistä?" "Ehkä löytää, jos oikein kovasti etit." Sanon ilkikurisesti. "Hei ei me jätkät olla samanlaisii fbi agentteja, ku te." Hän sanoo ja nauraa. Loppu ajan juttelemme niitä näitä. 5minuuttia kuluu aivan liian nopeasti ja pian Jaana alkaa luennoida matikan kiehtovasta maailmasta. Minua ei voisi vähempää kiinnostaa. Koko tunnin ajan katseeni meinaa koko ajan harhautua tuohon vieressäni istuvaan söpöön jätkään. Kellon soidessa lähden heti etsimään ruokalaa ja Airia. Nyt oli tärkeitä uutisia.
Kun pääsen ruokalaan huomaan Airin ja Helmin istumassa yhdessä pöydässä. Lappaan makaronilaatikkoa lautaselleni ja suuntaan kohti heidän pöytäänsä. "Airi et kyl arvaa." aloitan heti istumaan päästyäni. "No mitä nyt?" Airi katsoo kysyvästi. "Muistatko sen Viljamin sieltä rannalta?" "Ai se, joka veti sua melkeen turpaan sillä lentopallolla?" "Joo just se. Niin tota, se istuu mun vieressä matikantunnilla." Kerron enkä voi estää pientä hymyä nousemasta huulilleni. "Siis mitä!" Airi huutaa melkein liian kovaa. "Joo siis se ilmesty sinne tunnille sen Aaron ja Jasperin kaa. Sit se Jaana oli tehny meille istumajärjestyksen ja jollain tuurilla se istu just mun vieres." "Tajuutko se oli kohtalo, joka toi teidät takas yhteen." Airi selittää innoissaan. "Hei rauhotu. Mehän vaan istutaan vierekkäin tunnilla. Ei mitään muuta. "No tuolta se näyttäis ainakin tulevan." Airi katsoo olkapääni yli. "Mitä?" Käännyn ympäri ja näen Viljamin, Jasperin, Aaron, Josen ja Nooan kävelemässä pöytäämme kohti. ———- 1037 words
Moikkuu! Multa löyty tänään niin hyvin aikaa ja inspiraatiota niin kirjotin tän 1.luvun. Kiitos lukemisesta <3
