5.

318 10 2
                                    

"Ihan  vitun hieno koti sul" Saan suustani ulos seisoessamme erittäin hienon kaksikerroksisen talon edessä. Talo on valkoinen puutalo jonka piha näyttää jo etupihalta katsottunsa erittäin siistiltä. Oliver lähtee kävelemään ovea kohti, lähden tuon perään. 

"Moi Olivel" Kuuluu keittiöstä, jonkun pikkutytön ääni, Oliver vastaa iloisena "No moi Oona!" Oliver näyttää alakerran, kävelessämme eteisestä vasemmalta puolelta paljastuu keittiö, jonka yhteydessä löytyy myös olohuone jossa on ainakin neljä jättikokoista ikkunaa. Oliver ottaa kassini käteensä ja lähtee viemään minua yläkertaan, jokaisen makuuhuoneen edessä on harmailla kirjaimilla koristetut  valkoiset ovet, jokaisessa ovessa lukee jonkun lapsen nimi "Olivia, Oona, Ossi, ja oma lempparini Oliver" mietin päässäni lukiessani ovia. Oliverin huone paljastuu hienoksi, juuri sellaiseksi jota voit jääkiekkoilijalts olettaa mutta samalla se on siisti ja hieno. Asetan kassini nurkkaan ja jään seisomaan keskelle mattoa, Oliver alkaa nauramaan ja sanoo "Kyl sä tänne mun viereenki voit tulla, katotaan vaik Netflixist jotai!" Nyökkään ja asetun Oliverin viereen. En osaa itse valita joten Oliver valitsee jonkun kauhuleffan. Olen kääriytyneenä Oliverin pörröviltin sisään. Leffaa on ehkä menny viisi minuuttia ja olen jo peloissani, Oliver naurahtaa minulle ja minä lyön häntä kevyesti käteen.

***

En tiedä missä kohtaa mutta jossain kohtaa Oliver otti minut kainaloonsa ja nyt olemme saman viltin alla. Oliver tuoksuu ihan helvetin hyvälle. Leffa on puolessa välissä ja olen ihan helvetin peloissani, onneksi Oliverin kainalossa on turvallisen oloista. Vaikka Oliverilla on huppari päällä tunnen sen läpi treenatun yläkropan. Silmäni meinaa mennä kiinni mutta juuri silloin kiljaisen pelosta ja silmiä ei enää paina, Oliver nauraa minulle. "Tulkaa syööömääään!" Kuuluu naisen ääni alakerrasta. Uskoisin sen olevan Oliverin puoliäiti, Oliverin äiti asuu nimittäin Tampereella. "Mennääks?" kysyn ja katson poikaa smaragdin vihreisiin silmiin, niin ihanat. "Entä jos mä en halua?" Oliver kiusoittelee mutta nousee kuitenkin ja vetää minutkin mukanaan. Kun koko perhe plus minä on koolla käymme hakemassa ruokaa, ruoaksi on jauheliha kastiketta ja perunoita. Tässä talossa ei ainakaan tarvitse hiljaisuutta pelätä, kokoajan jotkut äänessä. Istun Oliverin viereen, hän vähän väliä virnuilee minulle ja en voi estää hymyn tulemista kasvoilleni.

***

Syömisen jälkeen tulimme takaisin Oliverin huoneeseen ja jatkoimme Netflixin katsomista. Käperryimme taas saman viltin alle, nyt menin heti Oliverin kainaloon ja jatkoimme leffan katsomista. Jossain vaiheessa on tullut tylsempi kohta sillä olen nukahtanut "Herätysss" Oliver sanoo silittäen hiuksiani, katson poikaa ja hymyilen. Hän katsoo minua myös virnuillen ja sanoo "Heräsithän sä" "mhm" vastaan mumisten unisena "mitä kello on?" kysyn ja katson poikaa silmiin tämä vastaa "ööh, kohta kymmenen" katson Oliveria vähän ihmeissäni olen jatkamassa elokuvan katsomista kun huomaan että telkkarista pyörii jääkiekko peli "Mis se elokuva nyt on?" kysyn, Oliver vastaa vähän naurahtaen "No ku olit nukahtanu ni päätin mennä kattoo pelii", nyökkään vastaukseksi.

***

Kysyn hetken päästä vessan sijaintia Oliver tulee näyttämään yläkerran vessan, se on todella siisti ja moderni, niinkuin koko koti. Olen kävelemässä kohti Oliverin huonetta kunnes melkein kiljaisen jonkun nostaessa minut ilmaan takaapäin, Oliver. Hän lähtee juoksemaan ja minä nauran pojan tempaukselle. Oliverin huoneeseen päästyämme Oliver heittää minut kirjaimellisesti sängylle ja silloin kiljaisen pienesti. "Sä oot hullu!" Sanon jo vähän nauraen pojalle "Hulluna susta." poika vastaa ja tunnen punastuvani.

***

Kello on melkein yksitoista ja päätämme käydä suihkussa, minä menen ensin. Otan vaattet pois ja laitan suihkun päälle, koska en ole kotona yritän peseytyä mahdollisimman nopeasti. Käytän jotain vadelman tuoksuista vartalogeeliä, naaman pesen omilla tuotteillani. Sammutan suihkun ja tajuan että olen unohtanut pyyhkeen. Oliverin huone on toisella puolella yläkertaa ja jos kulkisin ilman vaatteita Oliverin isä ja puoliäiti näkisivät minut. Vittu. Tajuan unohtaneeni puhelimeni farkkushortsieni taskuun joten nappaan sen nopeasti sieltä ja soitan Oliverille snäpissä "Ei tarvii ujostella kyllä sä voit mun huoneeseen ihan tulla." Oliver vastaa puheluun, vastaan vähän ärtyneenä "No vittuku et antanu pyyhettä ni tuu nyt vittu tuomaan." Oliver mumisee jotain ja lopetan puhelun. Tuota pikaa kuulen jo koputuksen ovella, raotan ovea ja nappaan pyyhkeen ja kiedon sen ympärilleni. Kerään tavarani ja lähden kohti Oliverin huonetta. Ollessani pojan huoneessa lähden samantien takasin suihkua kohti sillä minulla ei ole yövaatteita koska Oliver sanoi että hänellä olisi parempia. Koputan suihkun oveen "Oliveeer" sanon, pian ovi avataankin vähän ja poika ujuttaa päänsä raosta ja kysyy "Tuliks ikävä jo?" punastun jälleen kerran ja sanon "No ei tosiaan, mietein vaan et mitä laitan päälle yöks ku sanoit etten tarvii yövaatteit kotoo." Lähden kävelemään takaisin pojan huoneeseen sillä Oliver sanoi että saan ottaa minkä paidan tahansa.

***

Olen ollut jo varmaan 5-minuuttia Oliverin vaatekaapin edessä sillä en osaa päättää mitä laitan päälleni, päätän valita sokkona jonkin paidan ja käteeni sattuu musta minulle iso t-paita jossa lukee jotain kaunokirjoituksella. "Valitsit hyvän paidan", poika sanoo ja hätkähdän, hän on tuullut ihan huomaamattani taakseni. Oliver jatkaa "Toi on meinas yks mun lemppareista" punastun ja hymyilen Oliverille. Menen jo sängylle makaamaan ja selaan puhelinta, katseeni kuitenkin eksyy monta kertaa Oliverin treenattuun ja vitun hyvännäköiseen yläkroppaan, poika laittaa jalkaansa Niken löysät shortsit, poika katsoo yhtäkkiä minuun ja huomaa minun katsovan kroppaansa ja alkaa virnuilemaan, punastun yhtä punaiseksi kuin paloauto. Hän sanoo edelleen virnuillen "Olin kysymäs et haittaaks jos nukun ilman paitaa mut näköjään se on neidille enemmän ku ok." "En tosiaan kattonu sua jos niin luulit" vastaan mutta en tiedä uskoisinko itsekkään jos joku sanoisi minulle noin "mmh sovitaan sitten niin." Poika vastaa sarkastisella äänellä.

***

Puettuamme ja pienen leikkimielisen tyynysodan jälkeen olemme alakerrassa syömässä iltapalaa. Oliver pakotti minut suostumaan siihen että hän tekee meille iltapalaa ja minun pitää istua vain pöydän ääressä. Sopiihan tuo mutta mietein vain että millaisen kuvan annan Oliverin isälle ja puoliäidille. Roki jos totta puhutaan voi olla että olisin vain ollut enemmän tiellä jos olisin valmistamassa iltapalaa Oliverin kanssa, olen ihan paska ruoanlaitossa. "Kelpaako?" Oliver kysyy tuodessaan pöytään leivät kinkulla ja kurkulla, nutellaleivät sekä sekamehua, appelsiinimehua ja vettä. Nyökkään ja hymyilen pojalle. Voin kertoa oli ihan helvetin hyvää.

***

Yläkertaan päästyämme Oliver käskee minun pukea jotain lämpimämpää ja heittää minulle hänen joukkueensa hupparin ja niken harmaat colleget. Olen hämilläni mutta teen työtä käskettyä ja nuuhkaisen hupparia, tuoksuu niin ihanalle. Oliverkin laittaa huppari päälle ja lähdemme alakertaan siellä Oliver hihkaisee "Me käydää nopee ulkona!" Oliver saa vastauksen joten laitamme kengät, laitan jotkin Oliverin vähän isot Adidaksen släbärit jalkaan ja lähdemme ulko-ovests ulos. "Mihin me ollaa menossa?" kysyn "No tuu nyt vaan." Oliver vastaa huokaisen sillä uteliaana ihmisenä haluaisin tietää minne olemme matkalla. "Saaks mä?" Oliver kysyy osoittaen käsiämme ja näen hänen punastuvan vähän ensimmäistä kertaa ikinä. Nyökkään ja Oliver liittää kätemme yhteen. Punastun vähän sillä tämä on eka kerta kun pidämme käsistä kiinni. Oliver johdattelee minut ensin jonkun niityn läpi, sen jälkeen metsän ja vihdoin olemme perillä. Olemme korkealla, sen voin sanoa. Aurinko on laskemassa ja näemme koko Oulun, Oliver istuu alas ja taputtaa maata merkiksi että minun pitää istua siihen. "Tää mesta on ihan helvetin upee." Sanon ja Oliver vastaa "Niin on, oot eka jonka oon tuonu tänne." Katson poikaa ja hymyillen, Oliver ottaa leuastani kiinni kädellään ja vetää kasvoni lähemmäs omiaan samalla kun laittaa toisen kätensä vyötärölleni. Eikä aikaakaan kun tunnen lämpimät huulet omillani, vastaan suudelmaan. Se kestää yllättävän kauan, mutta silti liian vähän. Irrotauduttuamme suudelmasta pidämme otsiamme vastakkain ja hymyilemme. Perhoset liitää vatsassani kovempaa kuin koskaan. Ei helvetti toi tuntu hyvältä. Paremmalta kuin osasin koskaan kuvitella. Jossain vaiheessa menen Oliverin syliin istumaan ja annan pääni nojata pojan olkapäähän.

***

Aurinko on laskenut ja kuu on tullut tilalle, päätämme lähteä. Oliver haluaa välttämättä ottaa minut reppuselkään. Otan puhelimen ja otan kuvan edestäpäin Oliverin naaman edestä ja tekstiksi laitan "palvelu pelaa"

***

Oliverille päästyämme otan hupparin ja collarit pois, käymme pesemässä hampaat vielä ja sen jälkeen menemmekin jo nukkumaan. Kello on melkein kaksi. Juttelemme tosin vielä hetken kunnes yritämme alkaa nukkua, pyörin hetken kunnes tunnen ison käden nappaavan minut, käsi vetää minut paljasta ylävartaloa vasten. Jotain maagista Oliverissa on, miten muka nukahdin heti kun Oliver veti minut lusikkaan?

Moii<3
Näitten ei pitäny viel pussata mut toi vaan sopi niin hyvin et oli pakko.🤭 Ja nyt tuli vähä pidempi luku. Oli paljon helpompi kirjottaa pidempi luku ku oli oikeesti jotain kiinostavaa kirjotettavaa.
words-1246(+loppuhöpinät)
13.6.2023(julkastu 14.6.2023)

Only yoursWhere stories live. Discover now