18.

59 6 1
                                    

Kävelen paljain jaloin kylätietä pitkin. Kannan kukkakimppua oikeassa kädessä ja vasemmassa kenkiäni. Päälläni minulla on valkoinen mekko.

1461 päivää sober. Vihdoin 4 vuotta myöhemmin, olen uskaltanut alkaa käyttää lyhythihaisia mekkoja.

Asun pienessä kylässä Aleksin, ja muiden jätkien kanssa. Niko ja Joonas ovat seurustelleet nyt muutaman vuoden niinkuin Olli ja Aleksikin. Joel löysi jonkun naisen. Elli niminen. Tommikin löysi jonkun. Mutta hän on non-binary.  Hänen nimensä on Hede. Hede ja Elli ovat muutamassa kuukaudessa tuulleet parhaiksi kavereiksini.

Mennään vähän syvempään päätyyn. Mielenterveys yhtä paskaa kuin aina ennenkin. On se mennyt vähän parempaan suuntaan. Nyt saan ostettua jo kaupasta itselleni röökiä ja vapea. Aleksi ei oikein pidä siitä mutta ei sano mitään.

Kun muutimme tänne sain aitan omaksi. Siellä minä asun. Vessassa käyn sisällä talossa ja ruuan syön siellä.

(Tollaseks oon ajatellu sen aitan)

Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.

(Tollaseks oon ajatellu sen aitan)

Ajatelkaa. Olen jo 19 vuotias. Asun edelleen veljeni ja 5 muun idiootin kanssa.

Olen juuri päässyt aittaan sisälle ja ottanut hyvän asennon tuolissa kun joonas rymistelee sisään.

"ADE! MEILLE ON TULOSSA PIKKULAPSIA JA VIINAT PITÄIS SAAHA POIS JÄÄ KAAPISTA. VOINKO MÄ TUODA NE TÄNNE?!?!" Joonas kysyy hätäisesti.

"Tai miks ne lapset ei tuu tänne?" Kysäisen.

"HYVÄ IDEA!! ne on 5 ja 7 vuotiaat. Ne on Siiri ja Sofia." Joonas sanoo vielä. Nyökkään ja jatkan puhelimen selausta.

Menee ehkä noin vartti kunnes oveeni koputetaan. Avaan oven ja siellä ovat kaksi söpöä lasta.

"Ootko sä se joka vahtii meitä?" Vanhempi lapsista kysyy. Vastaa myöntävästi.

"Mä oon Sofia ja toi mun pikkusisko on siiri." Vanhempi kertoo vielä.

"Adele"

"Anteeks ku kysyn näin suoraa mutta mitä noi sun kädessä on??" Sofia kysyy vielä.

"Meillä oli joskus kissa joka raapi tosi paljon" keksin valheen nopeasti. Toivon etteivät he ikinä ymmärrä.

"Ai okei:)" Sofia vastaa.

--

on mennyt tunti ja Sofia ja siiri istuvat sylissäni ja katsomme jotain lasten ohjelmaa. Pian olli tulee aittaan.

"Soffe, sirkku, teijän äiti tuli hakee" hän selittää. Sofia ja Siiri antavat minulle halia ja sitten lähtevät.

---
Makaan tyttöystäväni kainalossa. Hänen nimensä on Ester. Ester on parasta mitä minulle on ikinä tapahtunut. Käännän katseeni häneen. Vaikka meillä on vain 15cm pituuseroa niin ester on sanonut pitävänsä enemmän siitä kun minä olen hänen sylissä. Mutta haluatteko kuulla parhaimman asian? Olen vihdoin onnellinen. Vaikka minulla on ollut viimeiset 15 vuotta paskaa olen vihdoin onnellinen.

The end<3

Apua.. saan tän kirjan päätökseen mut en oo varma haluunko päästää tästä kirjasta irti... Tää on ollu koko ajan mun lemppari kirjotettava. On ollu ihana kirjottaa tätä kirjaa ja lukiat on aina ollu parasta tässä<3

Oon nyt päättänyt pitää pienen tauon kirjoittamisesta. Sitten jatkan uusien tuulien puhaltaessa uusien kirjojen kanssa.

"Haluun osottaa teille rakkautta koska kaikki ei sitä kotona saa" -Kutosluokan ohjaaja meille vikoina päivinä🫶🏻🫶🏻

Haluun osottaa teille rakkautta vaikka mä en teitä tunne. Kaikki ansaitsee tulla rakastetuksi. Myös sä. Vaikka aina ei siltä tunnu🫶🏻

Rakkaudella Emi:)

Sä Särjet Mut Huomaamattas (VALMIS)Where stories live. Discover now