Luku 8| Elämä jatkuu

41 2 2
                                    

Remuksen nk
Käveltiin Siriuksen kanssa loitsu tunnille ja poika jatkoi samaa saarnaansa joka oli jo alkanut oleskelu huoneessa.

-Oikeesti usko mua James teki sen, Sirius yritti

-Älä jaksa, onko sulla todisteita, sanoin ärsyyntyneenä

-On, se että hän... hei oikeesti mä tiedän sen, Sirius yritti

-Tekiskö James  niin, kysyin

-Ehkä, Sirius vastasi

-Oikeesti luulet että James varastais Lilyn johtaja tyttö pinssin ja muuntaisisen sanomaan "jokseenkin tyhmä"

-No ku sanot sen noin, Sirius empi

-Nimen omaan, sanoin

-Miksi James edes tekisi niin, kysyin  häneltä

-En tiiä, ärsyttääkseen, Sirius yritti

-Kuule anna asian olla pinsissä lukee nyt johtaja tyttö joten voit jättää asian siihen, sanoin vahvasti. Sirius luovutti.

Saavuimme tunnille ja istuimme James, Lilyn ja Peterin viereen. Tunnin loputtua lähdimme syömään suureen saliin ja istuimme pöydän ääreen ja söimme. Koko ruokailun ajan tunsin kuinka rohkelikot katsoivat meitä. Olivatko he saanet tietää toissa päiväisesta "Kävely reisusstamme" a.k.a panemisesta vai mikä oli homman nimi.

Asiaan tuli selvyys ilalla kun tulimme oleskeluhuoneeseen ja ilmoitus taululla oli lappu jossa luki "Jos näet kaksi söpöä homoa koulussa ilmoitathan minulle James Potter". James itki naurusta ja Lilykin hymyili

-Oikeesti, sanoin hänelle

-Mitä?, James nauroi

-Sanoit vuoden alussa, että ajoit olla aikuismaisempi, mitä tää on, sanoin hänelle hymyn kare huulillani

-Joo joo tulkaa jo, James sanoi ja menimne hänen perässäön ulos. Istuimme järven rannalla. Pää, oli Siriuksen sylissä ja hän silitteli hiuksiani.

-Miettikää, että pian me ei tulla tänne enää, James sanoi haikeati katsoen linnaa.

-Niin, mutta eihän se että ei olla koulussa erota meitä, Sirius sanoi

-Ei todellakaan, Lily sanoi vahvasti

-Yhdessä kuolemaan asti, sanoin ja kakki sanoivat yhteen ääneen kyllä

Wolfstar Onko Tää TottaTahanan ng mga kuwento. Tumuklas ngayon