3. ''kiitos että kuuntelit''

52 6 0
                                    

Aleksi

Huomaan Auroran olevan omissa maailmoissaan. Hänen poskille valuu kyyneliä tiuhaan tahtiin. ''Auroora'' sanon. Hän kääntää katseen minuun. Katson häntä kysyvästi. Olli ojentaa hänelle paperia jonka Aurora ottaa vastaan. Hän pyyhkii siihen kyyneleensä. ''onko kaikki hyvin?'' Kysyn. ''Joo. Olin vaa vähän omissa ajatuksissa'' Aurora sanoo. Hän alkaa raapimaan kättä ja huomaan hänen käteen valuvan verta. Aurorakin taitaa huomata sen. ''Mun pitää lähtee'' Hän sanoo. ''Mä haluisin puhua sun kanssa'' sanon. ''Okei. Mitä?'' Hän kysyy. ''No jos puhuttais kahestaan'' sanon. ''Okei''

Lähdemme kävelemään naapurimökille. ''Onko kaikki hyvin?'' Kysyn. ''Joo on'' Aurora vastaa. En kuitenkaan usko häntä. ''Mä nään ettei kaikki oo hyvin'' sanon. ''Oikeestaan mulla on tosi paha olla'' Aurora sanoo. ''Haluutko sä kertoo miks?'' Kysyn. Aurora pudistaa päätään. ''Okei. Mä ymmärrän. Mut haluutko sä mun numeron ni sä voit soittaa jos tulee jotain?'' Kysyn. Aurora nyökkää. Vaihdamme puhelinnumerot.

''Tai haluutko sä oikeesti tietää? Aurora kysyy. ''Jos sä vaan haluut kertoo ni kyl mä voin kuunnella. En lupaa et mä osaisin auttaa'' sanon. ''No mentäiskö sisälle ni ei tarvis tässä pönöttää?'' Aurora kysyy kun seisomme hänen mökin rappusilla. Nyökkään. Aurora johdattaa meidät ilmeisesti olohuoneeseen tai johonkin.

''No siis mä oon ammatiltani tanssija. Mä tanssin puoltoista vuotta Saksassa ja sitä ennen Yhdysvalloissa. No se ohjaaja Saksassa oli aluks tosi kiva ja me tultiin tosi läheisiksi. Sit me ruvettiin lähentymään ja mä rakastuin. Me ruvettiin seurustelemaan. Sit kuitenkin sain selville et se petti mua ja mä halusin päättää sen suhteen. Se ei kuitenkaan käyny sille tyypille ja se muuttu tosi väkivaltaseks. Se haukku mua ja tota. Se rai...'' Aurora selittää jättäen kuitenkin lauseen kesken.

Haluaisin halata häntä ja antaa sillä tavalla tukea mutten viitsi koska jos hän on käynyt noin rankkoja aiheita läpi voi tuntemattoman halaus olla todella ahdistavaa. Laitan kuitenkin käteni hänen olkapäälle ja silitän pikkuisen. Otan kuitenkin käteni hyvin nopeasti pois siitä.

''No mä tein siitä ohjaajasta rikosilmoituksen ja mua ei uskottu. Sit se ohjaaja rupes levittämään musta hirveitä syytöksiä ja sit mun oli pakko lähtee pois. Mä tulin sit tänne ja mä sain olla tääl mökillä niin pitkää ku mun tarvii'' Aurora jatkaa.

''Sä et välttämättä haluais keskustella tästä mut mä näin sen viillon ja sen et sun kädestä vuoti verta. Haluutko sä kertoo siitä jotain?'' Kysyn. ''No nuoruuden huono tapa tullu takas sen tyypin takia'' Aurora sanoo. ''Okei. Pitäskö ne puhdistaa?'' Kysyn. ''Ei tarvi'' Aurora sanoo. ''Eli pitää'' sanon. ''Missä on puhdistusvälineet?'' Kysyn. ''Vessassa. Mä voin näyttää'' Veera sanoo. Lähdemme vessaan.

Veera näyttää puhdistusaineen. Ja istuu vessanpöntön kannen päälle. ''Sun pitäis nostaa sun hihoja'' sanon. ''Onko pakko?'' Aurora kysyy. ''On'' sanon. Aurora nostaa hihansa. Järkytyn. Suht tuoreita viiltoja oli enemmän kuin luulinkaan. Samalla huomaan myös todella ohuet Auroran kädet.

Rupean puhdistaa Auroran haavoja. Aurora irvistää. Puhdistusaine kirvelee aina vaikka kuinka siinä lukisi että ei kirvele.

''Aleksi'' Aurora kuiskaa kun olemme taas sohvalla. ''Mitä?'' Kysyn. ''Kiitos että kuuntelit'' Aurora kuiskaa. ''Eipä mitään. Ja jos tulee jotain ni soita tai laita viestii'' kuiskaan.

Aurora nyökkää ja hänen poskille alkaa valumaan kyyneliä. Ihan yht äkkiä hän halaa minua.

●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○
Sanoja: 498

''Mä oon pahoillani'' Où les histoires vivent. Découvrez maintenant