Pakkasen purema

9 luku

  Kuura seisoi hievahtamatta rivissä tupatovereidensa rinnalla. Ilma tuntui mukavan viileältä suuren pilvimassan peittäessä auringon säteet taakseen. Luutnantti Sniper loi katsauksia Kuuran ja Jackin suuntaan jäisillä silmillään. Ei pienintäkään merkkiä eilisestä lämmöstä, mikä loi suuren kontrastin Kuuran yöllä näkemään Sniperiin. Tuntui, kuin luutnantti Sniper olisi täysin eri ihminen aiempaan verrattuna. Luutnantti Sniper oli taas sama vanha itsensä, kylmä ja ankara.

  Kuura pystyi aistia, miten Jack hänen vierellään tuntui kihisevän kiukkua ja uhmaa. Oli selvää, ettei Jack pitänyt Sniperista. Ei edes hitusen. Ei varsinkaan yläkerran käytävällä tapahtuneen keskustelun jälkeen- jos sitä edes keskusteluksi oli voinut sanoa. Luutnantti Sniper ja Jack olivat piikitelleet toisilleen rajalliset sanavarastonsa tyhjiksi. Tehneet niinkin mitättömästä asiasta elämää mullistavan riidan.

"So privates, today we test how you can work as a team. Take a partner for yourself and I'm gonna give you maps." Sniper puhui kuuluvalla äänellä.

  Kuura ja Jack käänsivät katseensa toisiinsa. Kuura kohtasi Jackin yötaivaan tummat silmät. Kummankaan ilme ei värähtänyt, mutta molemmat pystyivät toistensa silmistä tulkitsemaan sanattoman viestin. He tekisivät ryhmätyön yhdessä.

  Kuura otti huomaamattoman askeleen lähemmäs Jackia, kuin takiainen löydettyään villapaidan helman. Sniperin puhe halkoi ilmaa selostaessaan tulevaa suunnistustehtävää samalla jakaessaan kontaktimuovilla päällystettyjä karttoja sotamiehille. Sniperin astellessa Kuuran ja Jackin kohdalle Sniper naulitsi katseensa Kuuraan pysähtyen hetkeksi.  Sniperin katse tuntui lävistävältä, kuin luutnantti olisi tiennyt jotain muita enemmän. Jotain, mitä ainoastaan luutnantti Sniper ja Kuura tiesivät.

  Jack ojensi kätensä kohti luutnanttia ottaakseen kartan vastaan. Jackin ele pakotti Sniperin rikkomaan katsekontaktin Kuuran. Kuura ehti havaita, miten luutnantti Sniperin pupillit liikahtivat ylhäältä alas ja takaisin mittaillessaan Jackia päästä varpaisiin. Sniper pysyi vaiti katse Jackiin lukittuna, mutta ojensi kartan kohti Kuuraa. Tilanteesta hieman hämillään oleva Kuura nappasi kartan käsiinsä tajuten pian Sniperin ivailun Jackia kohtaan. 

  Sniperin astellessa pois Kuura pystyi kuulla ilmavirran Jackin painottaessa ärtyneenä nenän kautta kulkevaa uloshenkäystään. Oli sanomattakin selvää, että Jack yritti tukahduttaa sisällään liekehtivää raivoa. Mustat hiussuortuvat heilahtivat Jackin pudistellessa päätään. Jack ojensi kätensä karttaa kohti, mikä lepäsi nyt Kuuran kädessä.

"Can I..?" Jack mumisi kysyvästi.

Jackin ei tarvinnut esittää kysymystään loppuun. Kuura ymmärsi pelkästä eleestä. Hän luovutti kartan Jackin käsiin hyvissä mielin siitä, ettei hänen tarvitsisi tulkita sitä. Kuura oli surkea kartanlukija, ja hän olikin elätellyt toivoa siitä, että edes Jack osaisi. Kuura seurasi miten Jack silmäili keskittyneen oloisena karttaa välillä sormeaan kuljettaen sen pintaa vasten. Kuura kallisti hieman päätään odottaen jonkinlaista analyysia Jackilta, joka vaikutti tietävän, mitä oli tekemässä. Lopulta Jack nosti katseensa kartasta Kuuraan huvittunut hymy kasvoillaan.

"I don't have no idea where the hell we should go." Jack naurahti.

Odottavainen hymy Kuuran kasvoilta pyyhkiytyi pois. Ohikiitävän sekunnin hän tuijotti Jackia hölmistyneenä, pian sormien löytäessä tiensä pyyhkäisemään ohimoitaan turhautuneena.

"Ei vittu." Kuura kuiskasi epäuskoisena.

Kuuran sulkiessa silmänsä hetkeksi Jackin huvittunut naurahdus kantautui Kuuran korviin. Oli selvää, ettei Jack osannut ottaa tilannetta vakavasti.

"That's Finnish? Are you asking help from Finnish Gods?" Jack kysyi vitsaillen.

Kuura yritti pitää yllään turhautuneen ulkomuotonsa, mutta vakava ilme hänen kasvoillaan rakoili suusta karkaavan nauruntirskahduksen myötä.