kaksi

252 29 2
                                    

Olimme juuri saapuneet lentokentältä tähän taloon joka olisi seuraavan vuoden kotini. Astuin autosta ulos ja otin matkalaukkuni. Perheen äiti, Jane, avasi ulko oven minulle ja hetikun pääsin sisälle nuori tyttö juoksi hymyillen isosti luokseni.

"BELLAAA mä kyselin äitiltä kaikkee susta ja meistä tulee parhaat kaverit!" hän sanoi innoissaan.

"Anteeksi Annan puolesta. Hän oli vain niin innostunut kun kuuli että tulet" Jane sanoi.

"Ei se mitään" vastasin ja halasin Annaa.

"Tuu mä näytän sulle sun huoneen!" Anna sanoi innoissaan ja veti minua kohti yläkertaa.

Huoneeni oli yläkerran päädyssä ja siinä oli iso ikkuna joka oli yllättävän lähellä naapurin ikkunaa. Muuten huoneeni oli valkoinen mutta siellä oli yksi turkoosi seinä. Sänky oli parisängyn kokoinen tai isompi ja minulla oli oma telkkarinikin.

"Wow..." sanoin kun näin huoneeni.

"Hyvä että tykkäät" Jane sanoi. Hän oli ilmeisesti tullut perässämme ja tuonut matkalaukkuni.

"No me jätämme sinut nyt kotiutumaan ja purkamaan tavarasi. Muistutan vain että huomenna sinulla alkaa jo koulu. Harmillisesti et voinut tulla aikaisemmin niin et ehdi tutustumaan ensin paikkoihin mutta kyllä sä pärjäät. Mandi on sun kanssa koulussa" Jane sanoi vielä ja lähti Annan kanssa huoneesta. Mandi oli perheen minun ikäinen tyttö ja olisimme monilla samoilla luokilla.

Aloin purkamaan ensin vaatteita vaatekaappiini ja minulla oli outo tunne kuin joku tuijottaisi minua mutta huoneessani ei ollut ketään. Käännyin ottamaan lisää vaatteita ja huomasin että viereisestä talosta tuijotti ikäiseni poika minua ikkunan lävitse. Avasin ikkunan ja hän teki samoin.

"Haluisitko lopettaa" sanoin ärsyyntyneesti. Matkaväsymys alkoi jo painaa ja nyt Australiassakin alkoi olla jo ilta.

"Niin mitä" hän esitti tyhmää.

En voinut väittää ettei poika olisi ollut hyvännäköinen. Hänellä oli tummat hiukset ja ruskeat silmät. Ruskeat silmät olivat aina ollut heikkouteni.

"Mä oon Calum" hän sanoi palauttaen minut takaisin maapallolle ajatuksistani.

"Mä tiedän et oon kyllä kuuma ja kaikkee mut ei sentää tarvii tuijottaa. Ota kuva. Se kestää pitempään" hän sanoi ilkikurisesti ja vinkkasi silmää. Tunsin poskieni punehtuvan ja aloin sulkemaan ikkunaa jotta ehtisin purkaa loputkin tavarat ennen nukkumaan menoa.

"Odota. Sä et kertonu sun nimeä" Calum muistutti.

"Njhääh. En kokenu sitä tarpeelliseks" vastasin. Jos hän halusi pelata tätä peliä osaan minäkin.

"No sitten kutsun sua punaposkeks" Calum hymyili minulle hymyään.

"Ja miksiköhän"

"Koska punastut helposti"

Tunsin poskieni punehtuvan taas.
Aloin sulkemaan uudestaan ikkunaa ja kuulin kuinka Calum vielä huikkasi minulle

"Hyvää yötä punaposki"

Tätäkö minun pitäisi sietää koko vuosi.

Purin loputkin tavarat ja kävin nukkumaan.

Aamulla heräsin koputukseen ikkunassani. Sain melkein sydänkohtauksen kun näin Calumin koputtamassa ikkunaani. Nousin vihaisena ja avasin ikkunani.

"Mitä helvettiä sä teet" kuiskasin äkäisesti Calumille.

"Tulin tänne ku oli tylsää duh" hän sanoi kun kipusi sisään ikkunastani. Näin ikkunoidemme välillä pari lautaa jotka Calum oli ilmeisesti siihen laittanut ja tullut niitä pitkin.

"Shhh muut kuulee" huolestuin

"Eipäs. Jane ja Peter (se perheen isä) lähti aikoja sitte jo Annan kaa ja Mandinhan huone on kellarissa joten ei hätää kukaan muu ei kuule"

"Miten tiesit et Mandin huone on kellarissa?" kysyin kummastuneena.

"Oon ollu tääl kyl riittävän monta kertaa tietääkseni ton. Perhetuttuja katos"

"Ei mut oikeesti voitko lähtee mun pitäis laittaa itteni valmiiks" pyysin.

"Ei kannata häätää mua pois jos et haluu kävellä kouluu" Calum sanoi.

"Enkö mä mee Mandin kanssa"

"Njhääh se menee sen kavereitten kaa. Te näätte koulussa vasta. Oon kuunnellu kato näit keskusteluja"

"Huoh no kai sä sitten jäät mutta ET tongi mitään vaa istut tossa hiljaa" sanoin osoittaen huoneessani olevaa tuolia.

"Kyllä rouva" hän vastasi ja istuutui tuoliin.

"Kiva asu muuten" hän lisäsi.

Silloin muistin että ylläni oli vain alusvaatteet ja suuri t paita. Punastuin taas. Nappasin nopeasti vaatteet mukaan ja lähdin suihkuun.

Kun tulin suihkusta Calum istui yhä tuolissa mutta näpräsi puhelintani.

"Oikeesti. Sun pääsykoodi on 1234. Harkitse sen vaihtamista" hän nauroi. Nappasin puhelimeni häneltä ja istuuduin peilini eteen. Otin meikkipussini esiin ja laitoin normaalin meikkini.

"Miksä laitoit noita kaikkia? Etsä tarvii yhtään" Calum sanoi katsoen kun meikkasin. Calum ei onneksi nähnyt kun punastuin. Laitoin hiukseni poninhännälle ja vedin eteen vauvahiuksia jotta siitä tulisi rennomman näköinen.

"Mennään" sanoin Calumille ja nappasin reppuni.
Hän nousi tuolistaan ja kuiskasi korvaani ennekuin lähti alakertaan.

"Sä näytän hyvältä"


Please don't go // Calum HoodWhere stories live. Discover now