The Owner Of The Four [FINNISH] [ETANAPÄIVITYKSET :/]

1. New School

Yläpuolella, sivulla tai missä nyt onkaan on Candicen kuva :D (Ei ole oikea Candice/Caroline) Mutta hänet nyt saa kuvitella millaiseksi itse tahtoo :)

<><><><><><><><><>

Pakkasin haikeana tavaroitani. Tyhjensin vaatekaappiani samalla kun lähettelin hyvästiviestejä kavereilleni. Minut lähetettäisiin sisäoppilaitokseen vaikka ei sitä oikein lähettämiseksi voi kutsua, sillä oikeastaan halusin sinne. Perheeni oli vanhaa vampyyrisukua, joka oli elänyt täällä jo vuosituhansia. Poikaystäväni kuoli puoli vuotta sitten auto-onnettomuudessa ja olin mukana, mutta tietenkin vampyyrinä selvisin naarmuilla, mutta poikaystäväni ei...

Olin vielä puoli vuotta sitten kiltti koulutyttö joka teki kaiken kuten käskettiin, mutta kaikki muuttui kun hän kuoli. En kuitenkaan ruvennut polttamaan ja hankkinut tatuointeja ja lävistyksiä, vaan luonteeni muuttui tyylini kanssa. Pakattuani vaatteeni, tungin vaatteiden sekaan tarroilla koristellun harmaan läppärin ja sen laturin, kännykän laturin, kuulokkeet ja pienen kaiuttimen. Otin vielä kainalooni skeittilaudan, sillä uskoin siellä olevan edes jonkinlainen paikka skeitata. Sujautin kännykän taskuun, laitoin snäbärin päähäni ja kuulokkeet korviini vetäessäni sinistä matkalaukkuani perässäni. Sanoin äidilleni heipat joka nyyhkytti hillittömästi halatessaan minua. Isä katsoi haikeana minua viittoessaan minua tulemaan autoon. Tyylikäs musta Bemari kurvasi kohti Lontoon keskustaa.

Matkan aikana olin kuulemma nukkunut melkein koko ajan. Olimme juuri kurvanneet sisäoppilaitoksen pihaan, jolla oleili oppilaita. Kävelimme Sisälle valkoiseen suureen rakennukseen suurista ovista ja tajusin nopeasti, että paikka olisi iso ja sokkeloinen. Olin 99% varma, että tulisin eksymään täällä. Harhailimme käytävillä aikamme, kunnes käytävän päässä oli suuri ovi jonka yläpuolella luki suurilla hopeisilla kirjaimilla REHTORI. Isä ja rehtori puhuivat jotakin, jota kuutelin puolella korvalla, sillä minulla oli edelleenkin kuulokkeet korvissani, eikä minua kyllä pahemmin kiinnostanutkaan.

"Noniin, voitte lähteä Mr. Forbes, mutta minulla on sinulle Candice vielä asiaa", rehtori sanoi.
"Niin?" Kysyin isän kävellessä ovesta ulos katsoen vielä kerran taakseen.
"Tässä on koulun kartta ja lukujärjestyksesi, säännöt sekä avain huoneeseesi", Rehtori sanoi.

Mutisin kiitoksen ja halasin isääni oven ulkopuolella ja lähdin suunnistamaan kohti huonettani.

"Huone 519..." Mutisin itsekseni.
515, 516, 517, 518, 519! Avasin oven ja katsoin huoneeseen. Siellä oli pienitummanruskea lipasto, puinen hyllykkö, koulupöytä, sinisillä lakanoilla varustettu sänky ja kaksi ovea jotka veivät todennäköisesti vessaan ja vaatehuoneeseen. Huoneessa oli valkoisen ja sinisen sekoitus tapeteissa ja harmaa laminaattilattia. Purin laukkuni sisällön vaatehuoneeseen, vessaan ja tietokoneen laitoin pöydälle. Laitoin skeittilaudan ovenpieleen ja siirsin katseeni matkalaukkuun.  Tungin matkalaukun pois näkyvistä sängyn alle, ja rupesin tutkimaan papereita. Huomenna alkaisi tunnit. Ensimmäisenä minulla olisi historiaa luokassa 45B. En jaksanut katsoa sääntöjä, joten tungin kuulokkeet takaisin korviini ja lähdin kohti ruokailutiloja. Kävelin käytävillä harhaillen, kunnes olin jo niin turhautunut, että kysyin seuraavalta vastaantulijalta mihin pitäisi mennä.

"Krhm, missä täällä on jonkinlainen ruokailutila, oon uusi?" Kysyin ruskeahiuksiselta pojalta jolla oli snäbäri väärinpäin päässään.
"Voin näyttää, oon menossa itekkin sinne", hän sanoi ystävällisesti jatkaen matkaansa.
"Oon Nikolas", poika sanoi näyttäen, että hänen mielensä olisi jossain ihan muualla.

"Candice", vastasin tuntien itseni oudon rennoksi, sillä normaalisti olisin ollut paljon varovaisempi ja varautuneempi, mutta tuossa pojassa oli jotain tuttua.