movie night (ziam)

502 40 6
                                    

Katsoin itseäni peilistä. Suoristin kaapista löytämääni mustaa puvuntakkia. Olinko ylipukeutunut? Oliko tässä sittenkään mitään järkeä? Pitäiskö vain perua koko juttu?

Pyyhin hikisiä kämmeniäni mustiin farkkuihini. Vatsassani kiersi pelkästä jännityksestä. Mitä jos hän ei tulekaan? Jos hän halusikin vain pilailla kustannuksellani? Ei, ei hän ollut sellainen, en ainakaan uskonut hänen olevan.

Kuulin auton äänitorven äänen ulkoa. Katsahdin vielä kerran peiliin.

Hyvin se menee. Ole vain oma itsesi.

Avasin ulko-oven, ja näin hänet. Hän nojasi hienoon mustaan avoautoon, jonka katto oli laskettu alas. Kävelin epävarmana hänen luokseen.

"Moi", hän sanoi. Hänen äänensä kuulosti upealta korvaani. Hän avasi matkustajan puolen oven minulle. Istuin kyytiin. Hän työnsi oven kiinni ja kiersi oikealle puolelle. Hän istahti ratin taakse ja käynnisti moottorin. Auto kehräsi pehmeästi kuin kissa.

Lähdimme ajamaan tietä pitkin hiljaisuuden vallitessa. Hetken kuluttua hän painoi radion päälle. Kaiuttimista alkoi kuulua pehmeää musiikkia.

Tiet olivat tyhjiä. Siellä täällä ajeli muutama auto, mutta muuten oli hiljaista. Kello oli ehkä yhdeksän, en tiedä.

Pian saavuimme määränpäähämme. Hän antoi portin pielessä seisovalle miehelle setelin, ja portti aukesi.

Paikka taisi olla jonkinlainen ulkoilmateatteri. En ollut sellaisessa koskaan käynyt, mutta kerta se oli ensimmäinenkin.

Hän pysäköi auton keskelle isoa hiekkakenttää, toisen avoauton viereen. Autossa istuva vanhempi pariskunta katsoi meitä vastenmielisesti. Ei kai ollut heidän mielestään sopivaa, että kaksi miestä kävivät treffeillä.

Elokuva kesti ehkä kaksi tuntia. Minua alkoi puolessa välissä väsyttämään, mutta pidin itseni hereillä. En halunnut illan loppuvan. En vielä.

Elokuvan loputtua hän venytteli hieman käsiään. Ilma oli muuttunut viileäksi, ja minua palelsi hieman.

"Onko sulla kylmä?" hän kysyi pehmeällä äänellä. Nyökkäsin pienesti. Hän painoi kojelaudassa olevaa pientä nappia, ja katto alkoi nousemaan paikoilleen. Hän sulki ikkunat, ja laittoi lämmittimet päälle.

Lämpenin nopeasti. Hän käynnisti auton ja lähti ajamaan. Minulla oli mukavan lämmin, ja minua väsytti jo jonkun verran.

"Älä nuku vielä", hän sanoi. Olin huomaamattani sulkenut silmäni.

Ajoimme epätaisaisella tiellä. En tiennyt, mihin olimme nyt menossa. Radio oli laitettu pois päältä, ja autossa oli hiljaista.

Kohta auto pysähtyi. Hän sammutti moottorin ja huokaisi. Hän sammutti myös auton valot. Oli aivan pimeää.

Hän aukaisi katon, ja hymähti.

"Tää on mun lempipaikka. Täällä on niin kaunista, varsinkin iltaisin", hän sanoi. Käänsin katseen eteeni. Näkymä oli upea. Olimme jonkunlaisen kallion reunalla. Taivaalla tuikki miljoonia tähtiä, ja niiden keskellä loisti täydellinen puolikuu.

Tunsin hänen laskevan kätensä omani päälle. Käänsin katseeni häneen. Hänen huulilla oli ujo hymy.

"Kiitos, että sä tulit tänne. Se merkitsee mulle tosi paljon", hän sanoi.

"Kiitos että kutsuit", sanoin. Tunsin vatsassani, että jotakin tapahtuisi pian. Jotakin, joka muuttaisi kaiken meidän välillämme.

"Mä oon ollu tykästynyt suhun jo sairaan kauan", hän kertoi, saaden punan kohoamaan poskilleni.

Hän alkoi hitaasti nojautumaan lähemmäksi minua. Sydämeni pamppaili, kämmeneni hikosivat. Nuoleskelin hermostuneena kuivia huuliani.

Tunsin hänen lämpimän hengityksensä kasvoillani. Huultemme välillä oli ehkä puolitoista senttiä väliä.

Vedin syvään henkeä, ja painoin huuleni hänen huulilleen. Ne olivat pehmeät, aivan kuin olin aina ajatellutkin. Suudelma maistui tupakalta, ja joltakin, joka toi mieleen kesän.

Lopulta hän irtaantui suudelmasta.

"Haluatko sä jatkaa meillä?" hän kysyi, vihjaileva ilme kasvoillaan.

"Kiinni veti."

Juuuuuuuuu

Tää on leijunu valmiina jo vaikka kuinka kauan, enkä ees tiä miks en tätä oo aikasemmin julkassu. Mutta toivon että tykkäsitte.

kommentoikaa mistä shipistä haluaisitte seuraavan oneshotin ja pistäkää vaikka inboxissa viestiä jos ois jotain idean tynkää, mä pyydän

Kiitos

Moro

sori jos on kirjotusvirheitä, tarkistin kyllä mut en niin hyvin ku ehkä pitäis...

You've reached the end of published parts.

⏰ Last updated: Dec 26, 2015 ⏰

Add this story to your Library to get notified about new parts!

ONE SHOTSWhere stories live. Discover now