I Love You. Larry Stylinson (Finnish)

~4

Tässäkin luvussa saattaa tulla kirosanoja ja sellaista...

Louis nk

Harry kantoi minut hänen taloonsa. Olen edelleen kädet sidottuna ja teippi suun edessä.
Harry laski minut sohvalleen ja katsoi minua.

"Tajuatko sä louis kuinka helvetin paljon mä sua rakastan. Mä en voi elää ilman sua. Sä oot nyt ja aina mun. Kuolemaan asti. Tajuatko." harry sanoi hitaasti mutta lempeästi.

Harry otti teipin pois suuni edestä

"Harry. Mä en voi olla sun kanssa. Mä en rakasta sua, enkä mä oo homo." sanoin tuolle.

Harry rupesi itkemään. Voi ei. En voinut katsoa häntä kun hän itki. Laskin käteni tuon selälle ja silitin sitä.
Yhtäkkiä harry kävi keittiössä hääräämässä ja toi mulle mehua.
No kai mä voin mehua juoda. En kyllä tiiä miks harry yhtäkkiä antoi mehua.
Join mehun ja harry katsoi mua suoraan silmiin.

"Louis sä et tajua. Mä tarviin sua. Sä oot nyt mun. Voin luvata että jos nään sut suutelemassa jotain toista niin sille ei käy hyvin." harry sanoi todella uhkaavasti.

Minua hieman pelotti.

"Harry mä oon kenen kanssa huvittaa. Mä en oo sun enkä tuu koskaan olemaan." sanoin.

"Sä oot jo mun." harry sanoi korvanijuuressa, kunnes yhtäkkiä kaikki pimeni.

Heräsin yhtäkkiä jossain huoneessa, missä ei ollut ikkunoita eikä mitään mistä näkisi pihalle. Olin ilmeisesti kellarissa.
Tartuin ovenkahvaan. Silmäni suuristuivat kun tajusin että ovi oli lukossa.
Nyt tajusin. Harry kaappasi mut. Siinä mehussa oli unilääkettä. Ei vittu!

"Aupa! Auttakaa joku! Joku hullu kaappasi mut!" yritin huutaa mutta ei kukaan kuullut.

Ei helevetin helvetti.

Pian ovi aukesi ja sisään tuli harry....

"Mites täällä jaksellaan" harry sanoi hymyillen ja tuli aivan eteeni.

"Mitä vittua harry! Päästä mut pois täältä! Sä et voi tehdä näin mulle!"

"Louis etkö jo tajunnut. Mun on pakko pitää sua täällä. Muuten et olis mun. Mä rakastan sua niin paljon, että voisin kiertää maailman 2 kertaa ympäri kävellen, kunhan saisin olla sun kanssa."

"Harry etkö sinä jo tajunnut. Mä en rakasta sua." sanoin.

"Kyllä rakastat. Louis, meillä on yhteinen tulevaisuus. Me mennään naimisiin ja hankitaan lapsia. Sitten joskus. Me ollaan luotuja toisillemme" harry sanoi.

"Harry älä tee tätä mulle..." rupesin itkemään polviani vasten.

"Voi louis... Mun on pakko. Sä et tiiäkkään kuin paljon sua rakastan." harry sanoi ja otti minut syliinsä ja keinutti vähän etten enää itkisi. Lopetin itkemiseni ja nukahdin.

Siinä oli tämä luku. Seuraava luku tulee varmaankin huonenna. Toivottavasti tykkäsit! :)