I Love You. Larry Stylinson (Finnish)

25

Louisin nk.

Olimme harryn kanssa puistossa kävelemässä, koska harryllä on kuulemma jotain tärkeää asiaa mistä en ehkä ilahtuisi. Minä todella pelkään mitä asia koskee. Haluaako hän erota? Onko joku kuollut? En tiedä.

"Harry kertoisitko jo mitä asia koskee?" Kysyin kärsimättömästi.

Harry oli hetken hiljaa kunnes vastasi.

"Ääh... Tämä on Niin vaikeaa...... Minä.... Tuota...... Minun täytyy mennä puoleksivuodeksi australiaan" harry sanoi tutkaillen reaktiotani.

Pysähdyin siihen paikkaan. Järkytyin kuulemastani. Puoleksi vuodeksi? Miksi niin pitkään? Miksi edes täytyy lähteä?

"Mitä?" kysyin ääniväristen.

"Ateeksi.. En tosiaan haluisi lähteä, mutta minun on pakko, etkä voi tulla mukan." harry sanoo.

"Miksi?" kysyin.

"Menen tapaamaan eksääni. Meillä on asi-" harry oli sanomassa kunnes keskeytin.

"Menet tapaamaan ketä?!?!" huusin järkyttyneenä.

"Louis kuuntele-" harry oli sanomassa.

"Okei. Mene tapaamaan eksääsi! Nyt ainakin tiedän miksi envoi tulla mukaan!" huusin jä lähdin juoksemaan kotiimme.

Harry kyllä tulisi sinnemyös mutta minulle hän ei tulisi juttelemaan.
Kyyneleet valuivat poskiani pitkin kun olin kotimme ovella. Miksi hän tapaa eksäänsä?
Juoksin suoraa tietä sängyllemme ja kiedoin peiton ympärilleni. Itkin niin kauan kunnes kuulin kuinka harry tuli kotiimme.

"Louis! Annakkun selitän!" Harry huusi eteisestä.

Esitän nukkuvaa. En halua tai jaksa jutella juuri nyt harryn kanssa.
Harry tulee makuuhuoneen ja huomaa minut.

"Tiedän että olet hereillä" kuulen harryn äänen.

"Hienoa. Haluatko palkinnon?" vastaan tylysti.

"Louis... Kuuntele" Harry sanoo.

"En kuuntele! Ehkä se eksäsi haluaa kuunnella selityksiäsi!" huusin.

"Louis! Nyt kuuntele!" harry raivostui.

Hiljenin koska pelkään Harrya juuri silloin kun hän huutaa.

"Olen menossa selvittelemään asioita hänen kanssaan! Hän haluaa minut takaisin" Harry sanoo.

"Ja siinäkö kestää muka puoli vuotta? Ja annakkun arvaan. Sinäkin haluat hänet takaisin" tiuskaisin.

"En ole pelkästään eksäni kanssa. Tapaan myös kavereita." harry sanoo.

"Selvä! Mene vaan!!!" huusin.

Hän ei edes vaikuta surulliselta kun emme näkisi puoleenvuoteen.

"Niin menenkin!! Ja hei, saatan viipyä muutaman vuoden siellä jos aiot ainavain huutaa!!!!" harry huutaa.

"Ai minä huudan?! Mitäs itse teet??" huusin takaisin.

"No yritän saada ärsyttävän poikaystäväni järkiin!!! Tajuatko että haluan olla muittenkin kanssa kuin vain sinun!" Harry huutaa.

"Selvä! Mene vain!! Olen aina tiennyt että et välitä minusta!" huusin.

Näin kuinka harryn silmissä hehkui viha. Hän lähti suutuspäissä olohuoneeseen ja sitten kuului rysähdys. Ihankuin joku olisi mennyt rikki?

Menin olohuoneeseen ja näin lattialla kalleimman aarteen mitä tästä kodista löytyy.
Kuolleen isäni maalaama taulu. Taulu jonka hän maalasi minulle. Muistoksi hänestä. Nyt ei ole enää mitään muistoja.
Kyyneleet pyrkivät silmistäni poskia pitkin. Miksi hän teki tuon?
Harry seisoi taulun vieressä vihaisen näköisenä.

"Ha-harry? Miksi rikoit tauluni?" kysyin ääni väristen.

Harry katsoi ihmeissään minua.

"Sehän on vain joku tylsä taulu" harry sanoi.

Miten hän kehtasi?

"Mu-mutta se oli kuoleen isäni m-maalaama taulu joka oli mu-muisto hänestä" sanoin ja lyyhistyin taulunviereen itkemään.

"A-anteeksi! En tiennyt!" harry sanoi ja kietoi kätensä ympärilleni.

"Lopeta! Mene pois! Vihaat minua etkä halua olla kanssani! Mene ystäviesi luokse! Olen vain tielläsi!" huusin ja itkin juosten pois talostamme.

Harry tuhosi viimeisen muiston isästäni ja sitä en helposti anna anteeksi.