My two life ~ Finnish

Part 14 - Tavat eivät ikinä muutu

Otan taas uuden heroiini annostuksen. Tuntuu hyvältä, rauhalliselta tyyneltä. Niinkuin mikään ei voisi elämässä mennä pieleen. Eikä menekkään, ainakaan tällä hetkellä.

Katson Penjaa joka pelaa lätkää Nikon kanssa. Hivuttaudun hiljaa ja pöllin häneltä kaljan. Avaan ja aloitan juomaan, tunnen kuinka viileä kalja menee suoraan mahaani.

En ole ollut kotona kohta viikkoon. Noristakaan ei ole kuulunut mitään sitten eilisen. Ehkä näin oli parempi. Hän ansaitsee jonkun paljon paremman, eikä minua huumeiden käyttäjää.

Makaan solhvalla niin, että katseeni oli kattoon, mietin vieläkin mitä hän sanoi minulle sinä päivänä. Olisi ollut parempi jos hän olisi vaikka sanonut olevansa raskaana.

" - Jasper..Mä oon..Ajatellu, että saisinko mä lähtee mun entisen kaverin luokse? Hän näyttää huolestuneelta, katson häntä.

- Ei kai siinä ole mitään pahaa, vastaan hänelle.

- Muttakun..hän ei ole tyttö, hän on mun entinen paras kaveri, Bill..

Siinä kohtaa minulla leikkasi kiinni, en voinut antaa hänen lähteä tuiki tuntemattoman luokse! Ja vielä MIEHEN LUOKSE!

- Mitä helvettiä Nori!? Haluutko sä lähtee jonkun tuntemattoman miehen luokse ja jättää mut? TÄH? Olen menettänyt malttini ja huudan hänelle. Nousen ylös ja menen hänen luokseen, painan vasten seinään ja katson häntä vihaisilla silmilläni.

- Päästä vittu irti! Hän koittaa rimpuilla otteestani. En voinut pitää häntä kiinni pitkään, joten päästän hänet vapaaksi. Otan repun ja vaatteita mukaan ja lähden. En voisi asua hänen kanssaan. Tajusin sen juuri sillä hetkellä, olemme liian erilaisia. Hän on täydellinen, minä epätäydellinen.

Kuulen kuinka hän huutaa nimeäni, mutta en voisi kääntyä. En nyt. Otan eteisestä auton avaimet ja suljen oven. Olen lähtenyt hänen elämästään.

Avaan auton oven ulkona, ja ajan Penjalle. "

Kyynel valuu silmissäni, en voinut uskoa, että olin menettänyt rakkaimpani, ainoan joka saa minut tuntemaan muuksi kuin tyhjäksi.

Pyyhin kädelläni kyyneleet.

Noh, se on ollutta ja mennyttä, ainahan noita naisia löytyy uusia. Tokaisen itselleni mielessäni.

Jatakan kaljan juontia, kunnes huomaan tyhjentäneen Penjan koko kalja korin.

- Mitä vittuuu jasper!? Penja kysyy huomatessaan saman.

Nostan harteitani ja jatkan viimeisen kaljan juontia. Katson sivusilmällä Penjaa, joka lähtee hakemaan uutta kalja lavaa jääkaapista.

Tunnen uudelleen kuinka puhelimen tärisee. Otan puhelimen taskusta ja katson kuka soittaa minulle. Nori. En halunnut vastata, olenhan umpi humalassa.

- Kuule jasper, sun pitää lähtee huomen menee, et sä tääl voi asuu koko elämääs juot mut köyhäks perkele.

Aamulla kun heräämme, otan kamani ja lähden Penjan luonta.

Katson maahan, koska en pystynyt muuallekkaan katsomaan, kauhea krapula päällä. Näytän säälittävältä muitten mielestä varmaan, tukkani oli ihan sotkuinen, silmien aluset ovat mustat ja silmäni mollottavat päässä.

Minulla ei ollut muuta paikkaa mennä, kuin kotini. Jossa vihainen Nori odottaa minua. Painottelen hetken vaihtoehtojani, koska en halunnut mennä hänen luokseen. Mutta eipä minulla ollut muutakaan vaihtoehtoa, koska en halunnut nukkua poistossa seuraavia monia öitä.

Kävelen autoni luokse ja lähden ajamaan kotia kohti. Matkalla käväisen nopeasti kaupassa, ostamassa punaisen ruusukimpun. Toivoen tämän paikkaavan edes hitusen tilannettamme.

Olen lähdenyt jo ajamaan, kunnes huomaan kuinka sini-punaiset valot alkavat välkkymään taustapeilistä. Laitan vilkun oikealle ja pysähdyn bussi pysäkille. Avaan auton ikkunan ja huomaan tutun poliisin.

- Kas. Jasper.. Hän huomaa minut ja avaa samalla auton oven. 

Nousen varovaisesti autosta ulos, laittaen samalla ikkunan kiinni. Ovet lukkoon laitettuani lähden kävelemään kohti maijan takakonttia. 

Matka kohti poliisilaitosta alkaa uudelleen. Enhän ollut siellä moneen kuukauteen. Mutta nyt taitaa kutsua vankila. Olinhan rikkonut ehdonalais ehtoja, olen huume päissäni. 

Olin istunut jo monta tuntia putkassa kunnes kuulen oven avautuvan.

- Jasper, sä oot nyt kusessa. Sä lähden huomenna vankilaa, ja oot täällä yötä. 

Tiesinhän minä. 

No nyt on kestäny vähän pitempää et tuli uutta lukua, ja tästäki tuli tosi huono,

koska haluun vaan päästä siihen tapahtumien joukkoon taas.

Anteeks kaikille lukioille </3 

Mut nyt tulee uutta settii lisää! :)

<3: RosA