Kun kuljet pitkin pimeitä katuja, ole tarkkana.
Jos huomaat liikettä nurkan takana tai muualla pimeässä, ole liikkumatta ja älä tee samaa virhettä kuin minä silloin tein..
"Kotiin lähtiessäni, huomasin että Klaara oli tiputtanut puiston portin viereen korunsa.
Ops! Esta imagem não segue nossas diretrizes de conteúdo. Para continuar a publicação, tente removê-la ou carregar outra.
Oli tehtävä valinta, oikaisenko puiston läpi vai kierränkö tien kautta Klaaran kodin luo. No, minut tuntien tietenkin päätin oikaista ja siinä tein todellisen virheen.. Varmasti itsekkin voit kuvitella kuinka vaikeaa on suunnistaa pilkko pimeässä kompastumatta puun juuriin, joita puiston hoitajat eivät ole kerenneet poistaa maasta. Kompuroin pitkin puistoa etsien reittiä päästä pois." • • Lopetin kertomuksen tähän. Naamani valahti kalpeaksi ja rupesin itkeä. -"Mikä sinulle tuli?" Kysyi vieressäni istuva poliisi järkyttyneen näköisenä. -"Tästä kaikki alkoi, se paha jota en saa pois mielestäni.." Tokaisin. • • " Yhtäkkiä joku rasahti. En pelännyt vielä silloin, koska ajattelin että Aino, Elina tai Mea etsivät myös reittiä ulos, sillä näin heidänkin tulleen tänne. -"Ainoo, Elinaa, Meaa oletteko täällä?" Huusin kovaan ääneen, mutta kukaan ei vastannut. Kylmät väreet menivät selkääni pitkin ja minulla alkoi tulla kylmä. Tajusin pian, että puhelimessani oli vielä akkua sen verran, että voisin käyttää taskulamppua. Avasin lampun ja tajusin että olin umpikujassa. Edessäni oli vain puita, joten käännyin ympäri. Minun ei olisi pitänyt kääntyä. Puhelimeni tippui maahan ja valo sammui.. Tärisin ja kiljaisin kovaa, hyvin kovaa.."
