"A-anteeks", sanon ja tunnen punan leviävän poskilleni. Irtaudun Oliviasta, joka on itsekin tällä hetkellä maailman punaisin tomaatti. "Ei se mitään, eli ollaan taas ystäviä?", hän kysyy hiljaa. "Tottakai", vastaan hymyillen ja avaan oven. Kävelemme yhä kummastineen näköisten poikien luokse. "Mitä?", kysyn hymyillen. "Eipä mitään", Liam sanoo pienen tuijottelun jälkeen. Istun Olivian viereen ihan muina miehinä. Parempi vaan unohtaa kaikki. Tai ainakin yrittää.
NELJÄ VUOTTA MYÖHEMMIN
Odottelen alttarin edessä kaunista tulevaa vaimoani. Vuosia sitten olin samassa tilanteessa, tosin vähän eri olosuhteissa. Tunnen veitsien kääntyilevän sydämessäni, sillä minun on yhä kova ikävä Sofiea. Kärsimys on kova. Mutta rakastan Oliviaa.
Urut alkavat soida ja ovet avautuvat. Hääväki nousee seisomaan ja kääntyvät katsomaan avautuvaa ovea. Sieltä hän tulee. Kaunis. Se on ainoa asia mitä tässä tilanteessa voi edes ajatella. Häämekko on vaaleansininen, samanlainen, mitä Sofie olisi pitänyt, jos häämme olisivat olleet tarkasti suunnitellut. Tytön hiukset ovat ylhäällä kauniilla nutturalla ja pään päällä komeilee siro kruunu. Olivian isä saattaa hänet luokseni. Näen pilkkeen Olivian silmäkulmassa, kun tämä katsoo minua. "Olet kaunis", kuiskaan ja käännymme katsomaan pappia. Pappi on sama, kun minun ja Sofien häissä.
"Haluatko sinä, Louis William Tomlinson ottaa Olivia Bella Millsin aviopuolisoksesi ja rakastaa tätä kuolemaan asti?", pappi kysyy lempeästi katsoen minua. Tämä on jo toinen kertani, jolloin minulta kysytään samaa kysymystä. Käännän katseeni Oliviaan ja sanon: "Tahdon". Samalla kun pappi kysyy Olivialta saman kysymyksen, näen papin takana tutun henkilön. Sofie. Hän on läpikuultava, mutta yhä kaunis. Hänen oranssit hiuksensa leijailevat ilmassa. Sofie hymyilee minulle ja hymyilen tälle takaisin. "Voit nyt suudella morsianta". Havahdun siihen ja käännyn suutelemaan vaimoani. Hän näyttää onnellisemmalta kuin koskaan. Käännymme katsomaan hääväkeä. Luna pyyhkii kyyneleitään isän vieressä. Isä pitää vastasyntynyttä lastamme sylissään ja ojentaa sen bestmanilleni Zaynille, joka antaa lapsen minulle. "Tänään on ilonpäivä myös tälle pienokaiselle. Tänään kastamme tämän kauniin tyttövauvan täällä kirkossa. Pyytäisin siis kummeja tulemaan tänne, ja morsiusparin tukijoita poistumaan", pappi julistaa ja käy hakemassa kastemaljan.
Tänään tosiaan on erittäin sekava päivä. Katson kaunista lastamme ihailevasti. Hän on täysin saman näköinen kuin minä, jos olisin tyttö. Vierellemme ilmaantuu Liam, Zayn ja Harry, sekä Olivian ystävä Mia. He ovat lapsemme kummeja. Olivian raskaus tuli yllätyksenä niin meille, kuin myös lehdistölle ja jouduin pitämään keikkatauon, joka onneksi jatkuu taas parin kuukauden päästä.
Pappi palaa nyt mukanaan malja, jonka sisältämää vettä kaunokaisemme pään päälle kohta laitettaisiin. Mia ottaa tyttäremme varovasti syliinsä ja samalla kaikki asettavat kätensä lapsen pään päälle. "Kastan sinut, Sofielle Daisy Autumn Tomlinson Isän, Pojan ja Pyhän hengen nimeen, aamen", pappi julistaa. Katson taas Lunaa, jonka ilme on erittäin hämmästynyt. En tulisi käyttämään nimeä Sofielle tai Sofie. Se nimi merkitsee minulle aina yhtä tiettyä henkilöä. Elämäni rakkautta.
Lähdemme ulos viettämään pienen loppujuhlatilaisuuden, jossa Liamin pitäisi pitää hääpuhe. Jätämme "Daisyn" Harrylle, joka näyttää olevan enemmän kuin innoissaan tyttöni syleilemisestä. Pelottava kummisetä, täytyy myöntää. Minulle tuli kirkossa hieman ahdistunut olo väenpaljoudesta, joten päätän lähteä kirkon taakse penkille istumaan. Katselen hautakiviä. Kyynel valuu poskeani pitkin katseeni osuttua Sofien kiveen. "Älä itke, tän pitäisi olla sun elämäs paras päivä", tuttu hento ääni vierelläni sanoo. Sofie! Koitan halata tätä, mutta tuntuu kuin halaisin ilmaa. Näen surun valtaavan tytön kasvot, kun hän huomaa minun epäonnistuvan haluksessani. "Mä rakastan sua Sofie", kuiskaan ja katson tämän sinisiin silmiin. "Mä tiedän sen", hän huokaisee ja katsoo hautuumaata poissaolevan näköisenä. "Sun tyttäres on tosi suloinen", Sofie sanoo pienen hiljaisuuden jälkeen. Niin hän onkin, mutta Sofien hiukset sopisivat hänelle todella hyvin. "Ja hyvä nimivalinta", hän sanoo iskien silmäänsä. Nauramme kauan ja juttelemme asioista. "Mulla oli oikeasti tosi kova ikävä", sanon hiljaa. "Mä tiedän myös sen, mutta mä oon ollut kokoajan sun vierelläs", tyttö huokaa ja nousee ylös. "Sun pitää varmaan mennä, näkyillään", tyttö sanoo ja katoaa. "Sofie!", huudan, mutta ilman vastausta.
"Louis on mun yks parhaimmista ystävistä, enkä tiedä mitä tekisin ilman häntä. Sillä oli tosi vaikeeta Sofien kuoleman jälkeen, mutta onneksi sä Olivia astuit taas kuvioihin. Mä haluan jättää kaikki nää nolot asiat Lousta kertomatta, ihan vaan, ettei heti aleta niiden takia kirjottelemaan eropapereita. Olkaa onnellisia ja pitäkää hyvä huoli Daisystä", Liam pitää puheensa, joka saa minut ja monet muut hymyilemään. Hän ottaa minut tuttuun ja turvalliseen karhunhalaukseensa.
Istun Olivian kanssa pöydässämme, joka on kaikkien juhlapöytien edessä erillään niistä. Syömme suklaakakkua, jonka Harry leipoi meille. Se on oikeasti hyvää. Katson Oliviaa silmiin ja hän naurahtaa eleelleni: "Miks sä katot mua noin". "Koska sä oot kaunis". "Ok, nyt meni liian tfios meiningiks, mutta pakko myöntää Lou, et säkään mikään ruma ole", tyttö nauraa ja siirtää otsallani roikkuvan hiussuortuvan takaisin sinne minne se kuuluukin. "Mä rakastan sua Olivia", sanon hymyillen ja ennen kuin tämä ehtii edes avaamaan suunsa, nousen ylös. Pojat tulevat vierelleni ja taustabändi alkaa soittamaan tuttua sävelmää.
Your hand fits in mine like it's made just for me But bear this mind it was meant to be And I'm joining up the dots with the freckles on your cheeks And it all makes sense to me I know you've never loved the crinkles by your eyes when you smile You've never loved your stomach or your thighs The dimples in your back at the bottom of your spine But I'll love them endlessly
Näen ihailevan Olivian takana Sofien ja Niallin tanssivan musiikin tahdissa. Niall iskee minulle silmää, enkä voi muuta kuin hymyillä. Kaikki on hyvin.
I won't let these little things Slip out of my mouth But if I do It's you Oh it's you They add up to I'm in love with you And all these little things
You can't go to bed without a cup of tea And maybe that's the reason that you talk in your sleep And all those conversations are the secrets that I keep Though it makes no sense to me
I know you've never loved the sound of your voice on tape You never want to know how much you weigh, you still have to squeeze into your jeans But you're perfect to me
---------------------------------------------- Okei, aikamoinen aikahyppy ja nyt monet teistä vihaa mua ikuisesti eikä anna enää mitään ikinä anteeks, mut idc:) En vaan yksinkertaisesti keksinyt mitään ns. draamaa tohon väliin, joten heh. Ootte tosi ihania ja tästä tulee vielä varmaan pari lukua, joten tää kakkos osa oli oikeesti ihan sairaan lyhyt, pahottelut siitä💗 MUT OIKEESTI OOTTE IHANIA ODKELWÄQLSÖ:3💗💗
Rất tiếc! Hình ảnh này không tuân theo hướng dẫn nội dung. Để tiếp tục đăng tải, vui lòng xóa hoặc tải lên một hình ảnh khác.
Rất tiếc! Hình ảnh này không tuân theo hướng dẫn nội dung. Để tiếp tục đăng tải, vui lòng xóa hoặc tải lên một hình ảnh khác.
