Olen kävelemässä koulusta kotiin. Olisin tallilla paljon mieluummin, kuin koulussa. Ajattelen itsekseni. Saavun koti ovellemme ja katseeni jää jälleen ulkorakennukseen. Huokaisen ja ja avaan oven. Toivoisin olevani Alessa, mutta en halua hänelle näin huonoa kohtaloa. Puhelimeni piippaa ja katson sitä. Nään yhden viestin Alessalta: Moi! Pääsetkö tänään tallille?😊 Vastaan saman tien: Kysyn, kun olen saanut kengät pois jalasta. (Hyvä ajoitus😉) Menen viemään reppuni huoneeseeni ja menen olohuoneeseen.
- Pääsenkö tänään tallille? Kysyn isältäni.
- Mene vaan, mutta tee ensin läksyt ja tule ennen yhdeksää kotiin ja jos jäät jollekin yöksi lähetä viesti tai soita. Isäni sanoo.
- Joo! Huudan kävellesäni huoneeseni. Lyön oveni kiinni ja teen läksyt pois alta. Lähetän Alessalle viestin: Tuun kohta! Pakkaan koulureppuni ja otan tallireppuni esiin. Haen keittiöstä vesipullon ja täytän sen mukaani. Teen itselleni myös yhden leivän mukaani. Tungen tallihupparini reppuuni ja huudan isälleni: Lähden nyt tallille! Odotan vastausta, mutta kun sitä ei kuulu pistän oven kiinni ja otan pyöräni. Nousen pyörän selkään ja poljen tallille. Kun saavun tallille, Alessa on jo minua vastassa.
- Mä ootin sua ikuisuuden! Alessa huudahtaa innostuneesti. Pysäköin pyöräni ja menen Alessan luo.
- Missä kaikki muut on? Kysyn Alessalta.
- Malta hetki niin kerron. Alessa vastaa salaperäisesti.
YOU ARE READING
Unelma painajaiseni
RandomEN JATKA TÄTÄ ENÄÄ(+ tää on vaaanha) Johanna ja Alessa ovat parhaita kavereita. Alessan perhe on rikas ja heillä on oma talli ja Alessalla oma upea kisahevonen. Johannalla ei ole hevosia, mutta hän saa sentään käydä paikallisella tallilla kerran vi...
