8

1.4K 103 7
                                    

Ensimmäisellä tunnilla kärpänen pörräsi koko ajan korvani juuressa. Olin lähellä sekoamista. Kun olin siirtymässä seuraavalle tunnille Jessica tuli hakkaamaan minut ja kertoi kuinka säälittäva olen kun tarvitsen Daxelin takkia. Sitten ne samat paskat siihen päälle.
Daxel ei onneksi ollut paikalla, mutta sen sijaan monta muuta tyyppiä oli.
Että hyvin alkoi minun päiväni. Nyt olen opiskelemassa oikein innokkaasti äidinkieltä Daxel istumassa vieressäni.

En osaa mitään uutta äidinkieleen liittyen, vaikka minun ehkä pitäisi. No, ei sillä väliä. Ainakin edes käyn koulua, kun jotkut eivät tee sitäkään.
Olen lähtemässä äikänluokasta kun opettaja pyytääkin minua menemään rehtorin kansliaan.

Koputan pari kertaa puista ovea, ja kuulen kuinka jotkut seiskaluokkalaiset pojat huutelevat minulle jotain.
"Huora menee panemaan rehtoria!"
"Painu sinne mistä tulitki!"
En välittänyt niistä, miksi välittäisin? Tuohan on melkein jokapäiväistä, voisin sanoa jopa arkea minulle.
Aukaisen oven ja astun sisään puukalusteiseen huoneeseen ujosti.
Olenko tehnyt jotain väärää?

"Tulitkin nopeasti. Noniin, istu vaan"  rehtori kehottaa.
Vedän penkkiä taaksepäin ja istun siihen. Tunnen kuinka käteni alkavat jäätyä niin kuin aina kun minua jännittää.
"Sade, tiedätkö miksi halusin sinut tänne?" pudistan päätäni.
"Olen saanut kuulla monelta opettajalta voinnistasi"
Hämmennyn opettajan uutisesta. Mitä voinnistani, sehän on vallan mainio!
"Et enään viittaile tunneilla tai ole aktiivinen kouluun liittyen. Vielä kaksi vuotta sitten olit siinä teatterikerhossakin ja tykkäsit kovasti kuvaamataidosta"
Niin tosiaan. Lopetin oikeastaan kaiken mikä liittyi vähänkään kouluun paitsi sen käymisen kun se Jessica-juttu alkoi.
"Sade, olemme vähän huolissamme sinusta. Tiedän että sinulla ei montaa ystävää ole, mutta voisin ilmoittaa sinut koulussamme käyvälle koulupsykologille?" rehtori hymyilee aivan kuin se olisi hyväkin ajatus.
Silmäni sumenevat kyynelistä jotka tuppaavat tulla väkisin ulos.
Pudistan päätäni vastaukseksi. "Miksi et halua? Hän voisi aut-"
"EI!" huudan ja juoksen ulos huoneesta.

[Öö totaa... Sori jos mä teen näitä lukuja liian tiuhaan tahtiin..:) sanokaa vaa jos pitää painaa jarruu, en suutu]

~Banaatti💏

Elämän SäveletWhere stories live. Discover now