Lunan nk:
Maanantai, yksi niin viaton pikkusana mutta silti niin pirullinen päivä. Maanantait eivät todellakaan olleet minun lempipäiviä. Yleisemmin maanantaisin kaikki menee päin persettä. Loman loppuminen se on toisiksi kauhein asia. Mutta se siitä turhasta höpinästä ja mennään itse asiaan, minun tarinaan.Heräsin siihen maailman "ihanimpaan" ääneen, herätyskelloon. Tänään alkaisi jälleen uusi lukukausi. En todellakaan ollut valmis opiskelemaan. Vaikka olinkin koulun suosituin ja arvostetuin oppilas en silti viihtynyt koulussa. Harmikseni vain osa meidän koulun oppilaista on susia joten joskus joutuu todellakin olemaan varuillaan ettei paljastu. ( koska tottakai tämä on pidettävä salassa ) Palataanpa takaisin mahtavaan aamuuni.
Huokasin ja katsoin kelloa. Kello oli vasta puoli kahdeksan ja koulu alkaisi vasta kaksikymmentä yli yhdeksän. Aikaa siis olisi vielä. Nousin ylös pehmeästä valtakunnastani ja suuntasin kohti omaa vessaani joka on palvellut minua jo monen vuoden ajan. Vessaan saavuttuani menin suoraan suihkuun. Suihkun jälkeen kuivasin itseni. Sitten olisiki hiusten vuoro. Otin kaapistani föönin ja aloin föönaamaan tummanruskeita hiuksiani. Kun sain hiukset kuiviksi harjasin ne, en sitten sen kummemmin niille mitään tehnyt. Seuraavaksi olisi vuorossa suurin haasteeni eli meikkaaminen. Vaatteeni olin jo onnekseni valinnut eilen illalla joten sitä urakkaa ei tänään tarvisi tehdä. Kun olin tyytyväinen meikkiini menin pikaisesti pukemaan päälle. Vaatteekseni olin valinnut tummansiniset tiukat farkut, harmaan crop topin ja siihen päälle valkoisen neuleen. Kaulaani laitoin vielä pyöreän kultaisen korun.
Lunan asu 👆🏼
Kun olin pukenut menin alakertaan keittiöön. Keittiössä ei tällä kertaa ollut ketään, ainoastaan pöydällä oli lappu äidiltä ja isältäni jossa luki:
> Jouduimme lähtemään hieman aikaisemmin töihin. Syö jotain aamupalaksi, nähdään illalla. ps. hyvää koulupäivää!<Äitini on juristi ja isäni tekee jonkin sortin kunnanjohtajan työtä. Työnsä ohella isäni huolehtii myös lauman alfana olevista hommista.
Huokaisin ja otin omenan hedelmäkorista. Samalla kun popsin omenaa lähdin takaisin omaan huoneeseen laittamaan laukun valmiiksi. Kun sain laukun pakattua oikeista tarvikkeista katsahdin kelloon.
>Voi paska, mä myöhästyn kohta!<Kiireissäni nappaan laukkuni ja puhelimen kouraan ja rynnistän takaisin alakertaan. Eteiseen saavuttuani laitan jalkaan valkoiset conssit. Takkia en tarvi koska pihalla on vielä lämmintä. Lähden suuntaamaan kohti koulua. Koululleni on noin 5km joten matkaan menee aikaa. Päätin oikaista tutun ja turvallisen metsän kautta josta olen aina ennenkin oikaissut. Lopulta saavun koululle. Katsahdan koulua ja sanon huokaisten itselleni:
> Tästä se vuosi sitten lähtee.<>> Pahoittelut jos luku on liian lyhyt. Aijon käyttää näihin lukuihin jonkin verran aikaa, mutta koitan julkaista joka viikko yhden luvun! Kommentteja saa pistää jne. Nähdään seuraavassa luvussa!
Tololeijjoo! <<
YOU ARE READING
Werewolf Love
WerewolfLuna Moon on 16-vuotias alfan tytär. Luna elää normaalia elämäänsä Uudessa-Seelannissa, kunnes hänen luokalleen tulee uusi poika. Kuka on tämä mysteerejä täynnä oleva poika? Onko hänestä uhkaa vai onko hän täysin vaaraton? Se selviää lukemalla! VARO...