Werewolf Love

Luku 3

Benjamin nk:

Heräsin siihen kun jääkylmää vettä lensi naamalleni ja keholleni. " NICO OLIKO PAKKO?!" karjuin litimärkänä veljelleni. " no et heränny millää muullakaa keinolla.." Minua noin 3 vuotta nuorempi veljeni puolustautui. " olisit edes vähä lämpimämpää vettä käyttäny! Ja nyt mä oon iha märkä, oikeestaan koko sänky on ihan märkä sun takias!" vastasin tuolle riiviölle josta ei ollu muuta kuin harmia. " no anteeks, tulee toistumaan" veljeni vastasi ilkikurinen virne naamallaan ja lähti pois huoneestani. Nousin vaivalloisesti ylös märästä sängystä. Paita liimautui inhottavasti selkääni kiinni. Katsoin huokaisten sänkyäni. " tänään joutuisin vaihtamaan taaas kerran lakanat " sanoin itselleni. Lähdin kohti yläkerrassa sijaitsevaa vessaa. Päätin käydä suihkussa jotta saisin epämukavan olon pois. Otin vaatteet pois ja laitoin ne kuivumaan. Suihkun jälkeen menin suoraan huoneeseeni ja aloin miettimään mitä pukisin päälleni. Löysin kaapista mustat farkut ja mustavalkoraidallisen t-paidan (hitto mikä sana hirviö ) kun sain puettua menin keittiöön joka sijaitsi alakerrassa. Keittiömme oli suuri ja moderni. Pöytätasot olivat tummaa puuta ja lattia oli laatoitettu. Pienestä valkoisesta radiosta kuului jonkin sortin vanhaa musiikkia ja äitini oli tekemässä jälleen kerran aamupalaa. " Huomenta, nukuitko hyvin?" äitini kysyi pirteänä. " Huomenta ja joo.. herätys olis voinu olla kyllä olla hieman parempi.." vastasin haukotellen. "Mites se nico sut tällä kertaa herätti?" äiti kysyi hymyillen pienesti katse suunnattuna paistinpannuun jossa valmistui tällä hetkellä pekonia. " Heitti kylmää vettä päälle. " vastasin ja samalla istuin tuolille pöydän ääreen ja kaadoin lasiini mehua. " Hmmh sillä pojalla on kyllä hieman erikoiset tavat herättää. " äiti naurahti. " Mmh " vastasin ajatuksissani, mietin millainen kouluni oli. En ollut nähnyt sitä aikaisemmin enkä tiedä edes missä se sijaitsee. Olen vain kuullut että koulussani on kuulemma tämän lauman alfan tytär. Isäni on Mikaelin, lauman alfan nuoruuden ystävä ja edelleen hänelle kuin veli. Mikael oli kuulemma tarjonnut isälleni jonkin sortin sopimusta koskien isäni asemaa laumassa, jonka takia muutimme kanadasta tänne. Vaikka isäni on Mikaelin ystävä emme ole siltikään koskaan nähnyt häntä tai hän minua. En oikeastaan tiedä hänestä mitään muuta kuin sen että hän on nykyisen laumamme alfa ja että hänellä on kaksi tyttöä ja vaimo. Sen enempää en sitten tiedä koko Mikaelista. " Missä isä muuten on?" kysyin mietteistäni poistuen. " Lähti käymään Alfan luona hoitamassa pari asiaa. Tulee varmaankin kotiin samaan aikaan kun pääset koulusta " äitini vastasi ja laittoi lautaselleni kaksi pekonia ja munan. "okei.. " vastasin ja aloin syömään aamupalaa. Aamupalan jälkeen päätin vielä pestä nopeasti hampaat ja lähteä sitten kohti koulua. Laitoin astiat tiskipöydälle ja kiitin aamupalasta, sen jälkeen lähdin takaisin yläkertaan ja pesin hampaat. Sitten palasin huoneeseeni ja otin reppuni huoneeni nurkasta, asetin reppuni vain toiselle olalle ja lähdin kohti eteistä. eteisessä laitoin conssit jalkaan ja laitoin vielä nahkatakin päälle vaikka ulkona paistoikin aurinko ja oli aika lämmintä. Tarkistin että avaimet on taskussa ja laitoin oven kiinni, sen jälkeen lähdin kohti uutta koulua, kohti uutta alkua.

****

vihdoin ja viimein pitkän etsimisen jälkeen löysin koulun. se oli todella iso verrattuna entiseen kouluuni jossa oli vain kaksi kerrosta, tuossa rakennuksessa joka on edessäni on ainakin kolme kerrosta. huomasin että koulun piha oli kokonaan autio, eli en voinut kysyä keneltäkään missä rehtorin kanslia sijaitsisi. Joutuisin siis itse etsimään sen. Toivotaan etten eksy tuonne... Marssin rohkeasti kohti pääovia, ainakin uskoisin että nuo ovat pääovet. Saavuin oville, avasin ovet ja eteeni aukesi suuri käytävä jossa ei ollu ketään. Askeleeni kuuluivat selvästi kun lähdin kulkemaan käytävää pitkin samalla etsien kylttiä tai edes jonkinlaista viittausta siihen missä kanslia sijaitsisi. Olin etsinyt ainakin viistoista minuuttia ja kiertänyt lähes kokonaan ensimmäisen kerroksen kunnes silmiini osui vihdoin ja viimein merkki jossa ohjastettiin kansliaan kohti. Lähdin hymyillen kohti sitä merkkiä ja käännyin sitten vasemmalle, sinne se merkki minua ohjasti ainakin tietääkseni. Käytävä ei ollut pitkä eikä siellä ollut kuin vain yksi ovi. Saavuin oven luokse jossa luki " rehtorin kanslia " huokaisin ja koputin oveen. Hetkeen ei kuulunut mitään, koputin uudestaan ja huoneen sisältä kuului huuto " sisään! " avasin oven ja astuin sisään pieneen mutta suht tylsän näköiseen huoneeseen. Huoneen nurkassa oli kasvi ja sen vieressä normaalin kokoinen ikkuna. Ikkunan edessä oli rehtorin pöytä. Pöytä oli tehty tummasta puusta ja sen päällä oli tietokone ja kasa papereita. Pöydän edessä oli kaksi mustaa ja nahkaista tuolia. Epäilin niitten olevan pehmustettuja. Tietokoneen takana istuin vanha mies hymyillen. " epäilen että olet benjamin west?" tuo sanoi väsyneellä ja painostavalla äänellä. " joo " vastasin hieman yllättyneenä. En edes tiedä mistä olin yllättynyt. Ehkä yllätyin siitä että rehtori ei ollutkaan nainen ja sitä että tuo hymyili minulle. " tervetuloa tänne, tuossa on lukujärjestyksesi. Kaappisi numero on tuolla paperilla ja ensimmäinen tuntisi on biologiaa ja luokkasi sijaitsee toisessa kerroksessa. käännyt vain portaista vasemmalle ja kävelet käytävän päähän. luokkasi sijaitsee siellä. " Hän selosti ojentaen samalla lukujärjestystäni ja lappua jossa oli kaappini numero. Kiitin häntä ja lähdin kohti käytävää. Sillä välin kun olin ollu kansliassa oli käytäville ilmestynyt jo muutamia oppilaita. enään käytävä ei ollut niin tyhjä kuin sillon kun tulin. Vihdoin kun löysin portaat kuulin kuinka kellot soivat. " noniin ja mylläkkä alkakoon.." ajattelin. Lopulta olin taas jäänyt lähes yksin käytävälle, vain pari oppilasta siellä tällä menossa kohti omia luokkiaan. Mitä lähemmäksi pääsin luokkaa sitä levottovammaksi suteni kävi. En tajua mikä sitä nyt vaivasi, ei se ennen ole näin käyttäytynyt. Varmaan tulossa hulluksi tai jotain ajattelin, ja sain heti kommentin sudeltani. " puhu vaa omasta puolestas " suteni murahti. Saavuin luokan oven viereen ja kuuntelin hetken mitä luokassa tapahtui. " kuten jo hetki sitten sanoin, tänään tulee teidän luokallenne uudet kasvot. toivon että otatte hänet hyvin vastaan. " pelkästään hänen äänensä kuuleminen sai minut jo valmiiksi vihaamaan häntä. Ryhdistäydyin ja kävelin oven eteen ja koputin oveen. Kun astuin luokkaan ja kävelin luokan eteen suteni oli jo täysin hulluna. Metelöi pääni sisällä kuin mikäkin raivohullu apina. Aluksi katsoin koko luokkaa tutkien. Osa katsoi ihaillen ja osa vain tuijotti ilmeettömänä. Sitten kohtasin hänen silmänsä. En ollut nähnyt kenelläkään noin kauniita silmiä. Tai edes noin kaunista tyttöä.. Suteni huuti pääni sisällä entistä kovemmin. " etkö sä typerä tajua että me vihdoin löysimme hänet?! jo vuoden etsimisen jälkeen hän on edessämme! " suteni karjui minulle. Huokaisin huomaamattomasti ja huomasin että todella vanhan näköinen nais opettaja tuijotti minua tuimasti. Siispä päätin avata suuni ennenkuin kuulisin taas sen hirveän äänen. " hei nimeni on benjamin west ja tulen kanadasta" esittäydyin ja vedin kasvoilleni hymyn. Huomasin että tuon tietyn tytön olemus muuttui täysin, ihankuin hän olisi tajunnut jotain, jotain mikä muuttaisi kokonaan hänen elämänsä. opettajankin ilme muuttui hieman. " tervetuloa uuteen-seellaantiin. olen biologian opettajasi edna colin. Voit mennä istumaan tuonne tyhjälle paikalle. " hän sanoi sillä kaamealla äänellään ja osotti tyhjää paikkaa ikkunan vieressä. Nyökkäsin ja lähdin kohti tuota tyhjää paikkaa, tunsin monet katseet itsessäni mutta yksi niistä tuntui polttavan. Käänsin pienesti päätäni tuota kaunista tyttöä kohti joka tuijotti minua. " ETKÖ SÄ TALIAIVO TAJUA ETTÄ TOI ON MEIDÄN TYTTÖ! " suteni karjaisi minulle. " tietääkseni minulla ei ole tytärtä." vastasin sudelleni vaikka tiesin kyllä tasantarkkaan mitä hän meinasi tuolla. Tuo tyttö joka omisti maailman kauneimmat silmät oli minun sielunkumppani. " ETTÄ SÄ JAKSAT ESITTÄÄ TYHMÄÄ! KYLLÄ SÄ TAJUUT MITÄ MÄ TARKOTIN" tuo pääni sisällä asustava olio vastasi. "joojoo kyllä mä tajusin. lopeta jo se karjuminen" loppu jatkui täysin normaalisti. Seuraava tunti olisi kuulemma jotain
esittäytymis sähellystä. En todellakaan odota sitä innolla, paitsi on se mukava saada tietää jotain tuosta tytöstä. Tunsin tökkäisyn selässäni ja käännyin kohti tökkijää. Tökkijäksi paljastui vaalea hiuksinen poika jolla oli siniset silmät. " Moi mun nimi on Sam. Oot kuulemma Kanadasta, millast siel oli asua? " tuo tökkijä poika sai siis nyt nimenkin. " Moi.. Ja ööh siel oli aika kylmä ku asuttii vuorilla." vastasin. Puhuin Samin kanssa koko loppu tunnin, saimme opettajalta pari rumaa mulkaisua mutta muuten se ei sanonut meille mitään. Sam osottautui mukavaksi. " Seuraavaks meil on varmaan se tutustumis tunti. " Sam arvaili " Jooh nii mä ainaki luulisin. Tiiäks mis luoka se on? " Kysyin koska mulla ei ollu minkään näköstä tietoo siitä missä luokassa meijän pitäis olla seuraavaks. " Uskoisin et meil matikan luokas, koska siel on meijän seuraava tuntiki. " Sam vastasi hetken mietittyään. " Aa okei. " vastasin samalla katsoen sielunkumppanini loittonevaa selkää. " Hei venaas mä kysyn nopeesti Lunalta ku se tietää näist jutuist. " Sam sanoi samalla kun lähti kävelemään tyttöporukkaa kohti jossa myös sielunkumppanini oli. " Lunalta? " kysyin. " Niin, tuolta tytöltä tuolla tyttöryhmäs jolla on noi ruskeet hiukset." Sam vastasi. En kerennyt vastaamaan siihen mitään koska olimme saapuneet tyttöjen luokse. " Luna hei, mis luokas meil on se tutustumis juttu? " Sam kysyi. " Siel mis meijä seuraavaki tunti on. " Luna vastasi. Hänen äänensä oli kuin enkelin. Vaikka en oo kyl koskaa enkelin ääntä kuullut niin uskoisin että jos kuulisin se kuullostaisi Lunan ääneltä. " okei, no me tästä lähdetään. " Sam vastasi ja lähdimme kohti seuraavaa luokkaa.

***

Jälleen kerran kellot soivat pienen odottelun jälkeen. Jouduimme odottamaan hetken kunnes meitä kohti tuli noin 40 vuoden ikäinen lyhyt mies jolla oli harmaa parta mutta ei hiuksia. Hän pysähtyi meidän kohdalle ja katsoi minua hetken miettien kunnes avasi luokan oven ja päästi meidät sisälle luokkaan. Kävelimme Samin kanssa luokan perälle ikkunan viereen ja istuimme vierekkäin. Hetki meni ja luokka alkoi täyttymään ihmisistä, viimeisenä Luna tuli jonkun pojan kanssa. Suteni murahteli pääni sisällä erittäin mustasukkaisena. Se ei pitänyt siitä että sielunkumppanini oli jonkun toisen pojan kanssa. " Noniin hiljentykääpäs sitten niin päästään aloittamaan. " Kaikki hiljenivät mutta vielä kuului pieniä supinoita, kun supinat olevat loppuneet aukaisi opettaja taas suunsa. " Nyt kuin kaikki on hiljaa voimme aloittaa. Jokainen kertoo vuorollaan oman nimen ja sukunimen. Sen jälkeen kertoo vaikkapa oman harrastuksen. Minun nimeni on James Wilson. Lunan olin ensimmäisenä
vuorossa. "Nimeni on Luna Moon, ja harrastan tanssia sekä vapaa ammuntaa. " Seuraavaksi oli Samin vuoro ja sitten minun. " Nimeni on Benjamin West ja tota harrastan nyrkkeilyä. " Sanoin omalla vuorollani. Kun kaikki olivat saaneet sanoa oman nimensä ja harrastuksensa loppu tunti meni perus tutustumis juttuja tehdessä.

Joo sori kun tää luku loppu tälleen yhtäkkii mut loppu moti :D Toivottavasti piditte luvusta josta tuli hieman edellistä pitempi.
Nähdään seuraavassa luvussa!

Tololeijjoo.