Huutoitkua auringonlaskussa

Peittämätön

Ilman kasvoja paljaana
Mitään ilman kaiken kanssa
Tyttö hiljaa - ilme apaattisena

Kaikki ne näkee
Kun ruumis tyhjä kuori on
ilman valheita
Ei tarvita sitä mitä kutsutaan meikiksi
ei naamiota
ei ollenkaan mitään

Kun joku mainitsi kirjan kannen
Se oli yksinkertainen
Toinen oli aivan maalattu moniksi turhiksi
Ja he puhuivat vain niistä kuvista siitä peitosta tarinan yllä

Peittoa sanat ja kasvot
Muuta äänet Hiljaiseksi
Kun kaikki on valhetta suojattua tarinaa

Avaa silmät vedä se pois
Muuttukaa kaikki peittäämättömäksi

Ilman suojaako teksti olisi noussut esiin
Itsenään

Ja tyttö nauroi
Astui yli koulun katon