Oli helppoa niin
Minua satuttaa
Selkääni puukkoja heittää
Tuntuiko mukavalta oliko se mahtavaaOnko nyt hyvä olla
Kun makaan hauta-arkussani selkä puukoissa
Silmät nurin kuopissaan punaisina veren värisinäOli kai helppoa ja vain jatkuvaa
Ette minua kiusanneet
Ette olleet niin typeriä
Jos sanoitte sanoja minun ystävänäniSatuttaen
Puukottaen
Tappaen
PysäyttäenEn saa henkeä
Painatte kädet kaulalleni
Tunnen sormet
Ne painavat verisuonia
Ja hengitystieni murskautuvatS
A
T
T
U
UTAPPAA
Kipu sietämätön vereni mustaksi maalaa
Hitaasti ja hiljaa
Tietämättömänä painaaOlen kyllästynyt alistumaan
En jaksa kunnella
Kaikki vain syykseni pistetäänÄlkää
Älkää
En kestä
Mieleni kuilua suutelee
Ei saa
Satuttaa
YOU ARE READING
Huutoitkua auringonlaskussa
PoetryTekotaiteellisuus huipussaan, tunteiden purkua, runoyrityksiä ja synkkää elämää