Ainoa elävä

2. Eksyksissä

Tuntuu oudolta seistä ypöyksin koulun suuressa pihassa. Aurinko paistaa ja se saa ihoni värähtelemään. Kauniit takkuiset hiukseni jotka ovat ponnarissa, loistavat kirkkaana kun aurinko koskettaa niitä. Toivon että tästä päivästä tulisi yhtä hyvä kuin tämä ilmakin.

"Ring ring ring" koulun kellot soivat kolme kertaa. Alan kävellä nopeaa vauhtia kaapilleni. Käytävässä on hirveä ruuhka enkä pääse lähellekkään kaappiani. Oppilaat rientävät sinne tänne kaappeihin ja luokkiin.

En meinaa pysyä pystyssä ja kompastun. Se siitä hyvästä päivästä. Nousen salaman nopeasti pystyyn että kukaan ei edes huomaa sitä. Sitten huomaan seisovani jonkun kaapin edessä. "Anteeksi mutta seisot juuri kaappini edessä" Käännän katseeni houkuttelevia silmiä kohti ja siirryn sivuun. Poika avaa kaapin oven ja ottaa tarvittavat kirjat kaapista.

Hänellä on mustat pörröiset hiukset ja lihaksikkaat käsivarret. Hän varmasti harrastaa amerikkalaista jalkapalloa. Poika on pukeutunut siististi. Yritän kuvailla minkälainen hän on luonteeltaan. Katson häntä varpaista päähän, mutta en mitenkään osaa kuvailla häntä. Yleensä olen hyvä kuvailemaan ihmisiä joita minä en tunne.

Sitten huomaan pojan katsovan minua suoraan silmiini ja tunnen kuinka poskeni kuumottavat. Voi ei minä alan punastua suoraan söpön pojan edessä. Tämä on niin noloa. Ajattelen hätääntyneesti. "Tiedätkös, että kun katsot minua suloisilla silmilläsi se saa minut kylmille väreille." poika vitsailee puolihymyllään. " Anteeksi ei ollut tarkoitus." Valehtelen. Olisin halunnut tarkkailla häntä vielä vähän aikaa. Tunnen vetoa häneen jostain syystä ja haluan selvittää miksi. Minä en ole pitkään aikaan tuntenut vetoa ketään kohtaan.

Ajatukseni ovat taas muualla. Katsomme toisiamme vielä kerran ja sitten otan pari askelta eteenpäin. "Nähdään myöhemmin." Poika virnistää ja suuntaa kohti luokkaa. Minun pitää löytää kaappini ja äkkiä. Mutta en muista mihin suuntaan minun olisi pitänyt mennä. "Nyt keksin" sanon ääneen mikä oli turhamaista. Kiirehdin pääovea kohti ja huomaan ison taulukon jossa on eri kerrosten kaappien numerot sekä niiden nimet vieressä.

Katson melkein koko taulukon läpi alle 3 minuutissa kunnes huomaan oman nimeni. Elizabeth Greydson, kaappi numero 225! Minä melkein juoksen käytävällä. "221...222...223...224....." Siinä se on 225 vihdoinkin. Laitan lukon kaapilleni että kukaan ei varasta sitä ja lähden kohti luokkaa. Oi voi.... Minulla ei ole mitään hajua, mikä aihe minulla on ensimmäisellä tunnilla. Tämä on täysi katastrofi! Oikeastaan tämä koulu on liian iso ja mutkikas paikka missä olen koskaan ollut.

Aivoni ovat räjähtää! Kävelen hiljaa käytäviä pitkin ja näen seinällä kaikkien luokkien lukujärjestyksen. Luokka 250 ja maantietoa. Olen 30 minuuttia myöhässä ja todella pettynyt itseeni. Miten voin olla näin hidas heti ensimmäisenä koulupäivänäni. Suuntaan kohti portaita ja suuni loksahtaa auki. Portaat näyttävät 2 kilometrin pituisilta! Oletko tosissasi? Nyt minä ainakin saan valituksia rehtorilta. Otan hyvän asennon ja lähden reippaasti portaita ylös. Viimeinen askel ja sitten kohti toiseen kerrokseen. Lysähdän maahan ja hengitän nopeasti. Haukon henkeä niin, että koko maailmasta olisi loppumaisillaan happi.

Nousen seisomaan ja otan reppuni lattialta. Ensimmäiset luokat ovat 201, 202. Tietenkin luokka 250 on käytävän toisessa päädyssä. Kävelen niin nopeasti kun pystyn kunnes olen määränpäällä. "Vihdoin ja viimein löysin kallisarvoisen luokkani." Hymyilen jopa omille ajatuksilleni sepä mukavaa. Koputan nolostuneena oveen kaksi kertaa ja avaan oven.

Oppilaiden pelottavat kasvot kääntyvät minua kohti. Menen suoraan asiaan enkä välitä tai ainakin yritän olla välittämättä. "Hei, olen Elizabeth Greydson. Anteeksi että olen myöhässä... Taisin eksyä polulta." Yritin hymyillä. "Elizabeth Greydson. Olet varmaan uusi oppilas. Tervetuloa tähän kouluun" Naisopettaja katselee minua ja hymyilee. Sitten hän jatkaa "Minä olen Ms. Frey. Voit istua Jackin viereen. "Kuka helvetissä on Jack?" Mietin itsekseni kunnes poika vilkuttaa minulle. Hän on sama poika johon törmäsin käytävällä. Olin hänen kaapin edessä, joka oli sopimatonta minusta.

Kävelen reippaasti tyhjälle pulpetille ja istun tuolille. Otan repun pois selästäni ja laitan sen pulpetin alapuolella olevaan koukkuun roikkumaan. Otan repusta maantiedon kirjan ja pörröisen penaalin. Onneksi minun ei tarvinnut esittäytyä luokan edessä, koska en haluaisi heidän nauravan minulle siitä miten kauhea kiire oli tulla tähän luokkaan.

"Olet siis Elizabeth. Eipä ole kummoinen nimi" Jack suputtaa vasemmasta puolestani.
"Et ole tainnut kuulla sitä nimeä moneen vuoteen." Kiusaan ja käännän katseeni kohti taulua. Huomaan sivusilmällä Jackin hymyilevän minulle ja katselevan punaisia hiuksiani. Olen itsekkin yllättynyt siitä, että äitilläni on vaalean ruskeat hiukset. En koskaan ole tavannut isääni. Äiti sanoo isän kuolleen sodassa. Se on aika surullista olla ilman isää. Olen varmaan saanut hiusteni värin isän geeneistä.

Tunti on kohta loppua ja kirjoitan kiireellä taulusta muistiinpanot vihkoon. Jackin pelleily saa minun aivoni kuumentumaan. Käännyn häntä kohti ja yritän olla positiivinen "Hei pikkupeluri voisitko ystävällisesti lopettaa pelleilyn ja kääntyä oikeinpäin?" Hänen ilmeensä muuttui hetkessä kiusalliseksi. "Joku on huonolla tuulella tänään." Katson suoraan hänen tummiin sinisiin silmiin ja hymyilen vastaukseksi. "Prrrrrr" kellot soivat ja se tarkoittaa että tunti on ohi.

Laitan maantiedon kirjan ja penaalin reppuun. Sitten nousen seisomaan ja selvitän mikä tunti minulla on seuraavana. Kysyn Jackiltä "Mikä tunti meillä on seuraavaksi?" Hän katselee minua hassusti mutta yllättäen vastaa kysymykseeni. "Taitaapa olla matematiikkaa uusityttö." Jack winkkaa minulle ja minä jähmetyn. En pysty liikkumaan. Mitä tämä tunne sisälläni oikein on?

Oli mikä oli, otan repun pulpetin koukusta ja käännän katseeni kohti ikkunaa. Aurinko paistaa vielä kirkkaammin kuin aamulla. Se saa minut hyvälle tuulelle, vaikka olin vähän eksynyt. Haukon vielä henkeä ja lähden seuraavalle tunnille.
------------------------------------------------------------------