Tänään on telttailupäivä. Oli kulunut viikko siitä, kun olimme saaneet kutsut paritelttailuun.
Ron oli yrittänyt puhua minulle, mutta olin aina lähtenyt paikalta. Tuntui julmalta olla vain Ginnyn kanssa, sillä huomasin että myös Harry kaipasi minua. Olin kertonut Ginnylle Ronista, ja hän lupasi puhua Ronille. Välitin kyllä Ronista aivan valtavasti, mutta en sillä tavalla. Oikeastaan minulla oli ikävä Harrya ja Ronia.
Aamiaisen jälkeen jouduimme menemään pariemme kanssa.
"Moi", sanoin Dracolle.
"Jaa, kuraverinen", Draco sanoi.
"Muista yrittää", muistutin.
Draco mulkaisi minua ja lähdimme kävelemään kohti ulkoilmaa.
Jouduin tietysti kantamaan telttakamat, sillä Malfoyta ei kiinnostanut.
Teltan kasaamisessa hän sentään auttoi vähän. Kaikki neljäsluokkalaiset kokosivat lähelle toisiaan, joten näin Ronin aika lähellä meitä ja Harrykin oli aika lähellä.
Yhtäkkiä kompastuin yhteen teltan tolpista, ja kaaduin suoraan Malfoyn päälle, ja lähdimme kierimään suoraan nurmikkoista alamäkeä. RONIN JA HÄNEN PARINSA TELTALLE!
"Mitä te teette?!" Ron huutaa pysähdyttyämme.
Huomasin, että olin Malfoyn päällä, ihan hänessä kiinni.
"Ei hätää Weasley, me vain hieman leikimme", Draco virnisti.
Nousin ylös ja katsoin Ronia anteeksipyytävästi, ja lähdin kävelemään ylös mäkeä. Draco kuitenkin saavutti minut.
"Kuraveriset on näköjään myös kömpelöitä", hän sanoi, mutta kerrankin hän hymyili oikeasti, ei virneillyt tai mitään sen tapaista.
Kun olimme saaneet teltan koottua, lähdin Harryn luokse.
"Hei Harry", sanoin.
"Moi Hermione!" Harry ilahtui.
"Olet ilmeisesti Ronin kanssa väleissä", sanoin.
"Juu, ei se oo yhtä puhelias kun ennen, mutta ehkä se on vain hyvä", Harry naurahti.
"Mun täytyy kertoa sulle yksi juttu", myönsin.
"Ai, mikä?" hän uteli.
"Ron pitää minusta, siis muunakin kuin ystävänä. Sen takia en oikein puhu hänelle", kerroin.
"Ahaa, Ron puhuukin sinusta aika paljon", Harry sanoi.
"Äh, hän on suudellut minua kerran, silloin junassa, kun olit vessassa. Vetäydyin kyllä suudelmasta pois", sanoin.
"Rakkaus on siis yksipuolista?" hän kysyi.
"Kyllä, erittäin!" huudahdin ja nauroin.
Telttoihin piti mennä vasta puoli kahdeltatoista, joten olin niin pitkään erossa Malfoysta, kuin mahdollista.
