2

615 23 6
                                    

Joskus sitä miettii, että mitä hemmettiä on elämässään tehnyt ansaitakseen paskakasan niskaan. Joko minussa on jokin aivan pielessä, tai muuten vaan asun Jumalan selän takana. En tiedä, mutta harvalla on kolme erilaista työtä samaan aikaan, ja kaksi diagnosoitua mielenhäiriötä, jotka vievät kaiken vapaa-ajan ajattelemiseen.

Hyvä, jos ajatukset päästäisivät minut edes nukkumaan.

"Älä sinä luuseri ala yhtään aukomaan päätä", kuului vihainen ärähdys.

Kaksi poikaa, toinen musta huppu päässä, ja toinen nahkatakki päällä selvittelivät ongelmiaan puun juurella.

"Kuka sä luulet olevas?" huppupää tuhahti räkäisesti, "joku James Bond?"

Nahkatakki otti ja tinttasi huppupäätä turpaan. Kuului rähinää ja pauketta.

Minä katselin tuota toimintaelokuvaa edessäni ja nautiskelin savuistani.

Kylläpä ilma on lämmin.

***

Huppupää oli hakattu maahan ja veri valui pitkin hänen rinnuksiaan. Hän hengitti kiivaasti ja vaikeroi välillä sanojaan suustaan.

"Kyllä, mä oon James Bond", nahkatakki sylkäisi ja potkaisi huppupäätä mahaan.

Huppupää yökkäsi, ja oksennus suihkusi hänen suustaan. Sitten hän pyörtyi.

Nahkatakki nosti uudelleen jalkansa, ja oli aikeissa potkaista huppupäätä päähän.

"Lopeta!" huudahdin viime tinkaan, vaikka en kyllä itsekään ymmärtänyt miksi.

Nahkatakki käänsi katseensa minuun.

"Kuka hemmetti sä olet mua määräilemään?" hän karjaisi takaisin.

Keräsin rauhallisesti laukkuni ja savukkeeni penkiltä, ja kävelin nahkatakin luo.

Ruskeat hiukset, nahkatakki, vihreät silmät, terävät leukaluut...jep, sama pillunkerjääjä. Olisi pitänyt arvata.

"Kuinka helkkarin typerä sä olet?" naurahdin ja heitin tumppini maahan.

Nahkatakki näytti ensin hämmentyneeltä, ja sen jälkeen aivan järkyttävän vihaiselta.

"Tappaisit jonkun ja päästäisit sen pois tästä maailmasta?" pudistelin päätäni ja katsoin nahkatakkia silmiin, "se ois aivan liian reilua."

"Ja sä olet?"

"Sulle järjen ääni."

Nahkatakki katsoi minua hämillään.  Päätin ottaa henkisestä yliotteestani ilon irti.

"Ala vetää nyt. En jaksa katella aivottomia kusipäitä."

Nahkatakki kääntyi sama ilme jähmettyneenä naamallaan, ja tallusti hiljaisena poikana pois.

"Älä luule, että tää tapahtuu toistamiseen. Mä en sun taliaivojas pelasta", tokaisin tajuttomalle huppupäälle maassa ja jatkoin matkaani.

Kaivoin puhelimeni laukustani ja näppäilin Vivianin numeron.

Miksi mä olen vielä elossa? Joudun kestämään näitä helkkarin avuttomia miehenalkuja.

***

Jos olisin saanut lahjaksi rikkoutumattoman mielen, niin minun ei tarvitsisi ruoskia itseäni kokopäivätyöllä joka ikinen päivä.

Rahat, vanhemmat, koulutus, neitsyys ja ylpeys. Nuo kaikki ne minulta veivät.
Demonit sisälläni.

"Alexa?"

Maksa MinulleWhere stories live. Discover now