Maksa Minulle

3

Kävelin takaisin huoneeseen ja näin Georgen häipyneen. Eipä tarvitse tällä kertää kuunnella sen pedopapan lässytyksiä seuraavista panokerroista.

Otin sinisen, aikansa eläneen takkini naulakosta ja vetäisin sen kiinni.

"Lähetäänkö?" kuului yhtäkkinen ääni takaani ja sai minut hätkähtämään.

Käännyin ja katsoin nahkatakkia kummastellen.

"Ei pitäis olla vaikeeta ihan yksikseks astella ulos talosta noilla tonnin merkkikengillä", tuhahdin.

Ihme pilalle lellitty kakara.

Evan huokaisi ja minä tungin omiani, noh, miten sen nyt sanoisi, -ei niin niin loisteliaita, halppistennareita jalkaani. Pohjat sentään vielä olivat paikallaan, vaikkakin päistä pilkisti varpaat.

"Laske tuo tuli persees alta", hän rauhoitteli, "mulla on auto, ja sä et halua kävellä kaatosateessa."

Vilkaisin ikkunaan. Se oli tosiaan täynnä itkevän taivaan tuottamia kyyneleitä.

"Mistä mä tiiän ettet sä raiskaa mua matkalla ja sitten lukitse jonnekki tyrmään ja loppujen lopuksi tapa ku oot kyllästyny?" kysyin.

Evan naurahti.

"Koska jos oisin halunnu, oisin tehny sen jo."

Kelasin mielessäni joka ainoan jutun, mitä hän voisi tehdä minulle.

"Mä tapan sut, jos kosketkaan muhun", totesin lopulta ja lähdin kävelemään kohti ovea.

Evan jäi taakseni nököttämään kuin narkkari, joka oli jätetty kadulle ilman huumeita.

"No, onko sun jalat sulanu kiinni lattiaan?" tuhahdin.

Evan havahtui hölmistyneenä. Hän naurahti ja juoksi perääni.

***

Automatka oli hiljainen. Ei silti kiusallinen, vaan rauhallisen mukava.
Tällä hetkellä voin vannoa, ettei tuo munapää ole aikeissa hankkia minulta ilmaista pillua. Siis tänään.

"Missä sun asunto on?" hän kysyi.

"Pari kilsaa suoraan tätä tietä ja sitte suoraan oikeelle ja sen jälkeen vasemmalle", ohjeistin.

Eikä tuo osoite ollut todellakaan osoite minun kämpilleni, sehän olisi kuin avoimet ovet minun pillulleni 24/7.

Nahkatakki avasi ikkunan. Hän kaivoi takkinsa taskusta askin, ja nappasi sieltä tupakin.

"Sä oot tosiaan kovemmassa koukussa kuin minä", totesin pudistellen päätäni, "mikä sun tekosyy on?"

Tuo katsoi minua kulmat kurtussa.

"Ei kuulu sinulle."

Kiinnitin katseeni edessä olevaan asfalttiin, ja suljin suuni, niinkuin arvottomien seksilelujen kuului.
Mutta tuolle en pillua anna, en, vaikka maksettaisi.

Auto kaarsi valkoisen kartanon pihaan, jota ympäröi vihreät puskat pullollaan punaisia ruusuja. Frederik Whiten talo, minun listani seuraava asiakas.

Nahkatakki pysäytti auton, huokaisi, ja naputti sormillaan nahkaista rattia.

"Älä puhu mulle paskaa, kun kerranki yritän olla mukava", hän käski.

Sitten tuo käänsi katseensa minuun. Ilman yhtäkään tunteen häivää silmissään. Ne olivat pohjattomat, tummanvihreät, kovia kokeneet ja kiintyneet silmät.

Kiintyneet?

Hah. Hän tosiaan yritti tuota kikkaa minuun. Minulta ei kiintynyttä esittämällä saada.